Julkishallinnon turvallisuustehtävät muuttuvien haasteiden edessä: Radikalisoitumisen torjunnan haasteet ja voimavarat vankiloissa
Vilkman, Jouka (2021)
Vilkman, Jouka
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263567
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263567
Tiivistelmä
Vankiloissa tapahtuvan radikalisoitumisen uhkaan on kiinnitetty viime vuosina kasvavaa huomiota. Ilmiö onkin pitkään ollut huomattavan vähän tutkittu, huolimatta yleisestä radikalisoitumiseen ja terrorismiin kohdistuneesta mielenkiinnosta viime vuosikymmenten aikana. Vankilaradikalisaatioon liittyvät teemat ovat kuitenkin nousseet esiin yhä useammin useissa Euroopan maissa, koska monissa 2010-luvulla toteutuneissa terroriteoissa tekijöillä on havaittu olevan taustallaan aiempia vankilatuomioita. Erityistä huolta ovatkin aiheuttaneet arviot siitä, että osan tekijöistä on katsottu radikalisoituneen ratkaisevasti nimenomaan vankilassa ollessaan.
Julkishallinnon näkökulmasta ongelma on hankala. Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen, sekä rikollisten rankaiseminen ovat sen perustavanlaatuisimpia tehtäviä, joiden hoidossa vankilat ovat kes-keisessä roolissa. Mikäli radikalisoitumisen muodostama uhka entisestään kasvaa vankeuden aikana, kääntyy koko järjestelmä lopulta itseään vastaan. Onkin siis perusteltua kysyä, millaista on vankiloissa tehtävä radikalisoitumisen vastainen työ, jotta parhaimpien toimintatapojen löytäminen ja kehittäminen helpottuisivat tulevaisuudessa.
Tässä tutkimuksessa käsitellään radikalisoitumisen torjuntaa vankiloissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia haasteita ja voimavaroja liittyy vankiloissa tehtävään radikalisoitumisen torjuntaan tähtäävään työskentelyyn. Tutkimuskysymyksiä on kaksi:
• Millaisia haasteita vankilaradikalisaation vastaisessa työssä kohdataan?
• Millaisia ovat keskeiset vankilaradikalisaation torjuntaa tukevat voimavarat?
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta Rikosseuraamuslaitoksella radikalisoitumisen torjunnan parissa työskentelevää asiantuntijaa. Aineiston kerääminen on toteutettu teemahaastatteluin vuodenvaihteen 2020–2021 molemmin puolin. Kerättyä aineistoa puolestaan analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen perusteella suurimmat haasteet radikalisoitumisen torjuntaan tähtäävässä työssä liittyvät toiminnan onnistumisen arvioinnin vaikeuteen, puutteellisen lainsäädännön asettamiin rajoituksiin, sekä kasvavien mielenterveysongelmien asettamiin haasteisiin. Keskeiset työskentelyä tukevat voimavarat puolestaan koostuvat laadukkaista vankilaolosuhteista ja toimivasta yhteistyöstä muiden viranomaisten ja keskeisten sidosryhmien kanssa.
Radikalisoitumisen torjunta on tulosten perusteella vakiinnuttanut asemansa osana Rikosseuraamus-laitoksen toimintaa, vaikkakin sen käytänteissä on vielä havaittavissa joitakin kehitystarpeita. Monien havaittujen haasteiden voidaan lisäksi nähdä olevan melko yleisiä myös muiden julkisia tehtäviä toteut-tavien organisaatioiden toiminnassa, jollaiseksi myös vankeinhoitosektori lukeutuu. Merkittävimmän voimavaran muodostavat suomalaisten vankiloiden jo valmiiksi laadukkaat olosuhteet, jotka ehkäisevät jo sellaisenaan monia kansainvälisessä tutkimuksessa tunnistettuja haasteita.
Aihepiirin jatkotutkimuksen kannalta voisi olla mielekästä tarkastella laajemminkin, kuinka vankiloiden kaltaiset totaaliset instituutiot pystyvät ylipäätään puuttumaan radikalisoitumisen kaltaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Lisäksi ruohonjuuritason empiirinen tutkimus vankien parissa olisi tervetullutta, vaikkakin sen käytännön toteutus on usein koettu melko haastavaksi.
Julkishallinnon näkökulmasta ongelma on hankala. Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen, sekä rikollisten rankaiseminen ovat sen perustavanlaatuisimpia tehtäviä, joiden hoidossa vankilat ovat kes-keisessä roolissa. Mikäli radikalisoitumisen muodostama uhka entisestään kasvaa vankeuden aikana, kääntyy koko järjestelmä lopulta itseään vastaan. Onkin siis perusteltua kysyä, millaista on vankiloissa tehtävä radikalisoitumisen vastainen työ, jotta parhaimpien toimintatapojen löytäminen ja kehittäminen helpottuisivat tulevaisuudessa.
Tässä tutkimuksessa käsitellään radikalisoitumisen torjuntaa vankiloissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia haasteita ja voimavaroja liittyy vankiloissa tehtävään radikalisoitumisen torjuntaan tähtäävään työskentelyyn. Tutkimuskysymyksiä on kaksi:
• Millaisia haasteita vankilaradikalisaation vastaisessa työssä kohdataan?
• Millaisia ovat keskeiset vankilaradikalisaation torjuntaa tukevat voimavarat?
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta Rikosseuraamuslaitoksella radikalisoitumisen torjunnan parissa työskentelevää asiantuntijaa. Aineiston kerääminen on toteutettu teemahaastatteluin vuodenvaihteen 2020–2021 molemmin puolin. Kerättyä aineistoa puolestaan analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen perusteella suurimmat haasteet radikalisoitumisen torjuntaan tähtäävässä työssä liittyvät toiminnan onnistumisen arvioinnin vaikeuteen, puutteellisen lainsäädännön asettamiin rajoituksiin, sekä kasvavien mielenterveysongelmien asettamiin haasteisiin. Keskeiset työskentelyä tukevat voimavarat puolestaan koostuvat laadukkaista vankilaolosuhteista ja toimivasta yhteistyöstä muiden viranomaisten ja keskeisten sidosryhmien kanssa.
Radikalisoitumisen torjunta on tulosten perusteella vakiinnuttanut asemansa osana Rikosseuraamus-laitoksen toimintaa, vaikkakin sen käytänteissä on vielä havaittavissa joitakin kehitystarpeita. Monien havaittujen haasteiden voidaan lisäksi nähdä olevan melko yleisiä myös muiden julkisia tehtäviä toteut-tavien organisaatioiden toiminnassa, jollaiseksi myös vankeinhoitosektori lukeutuu. Merkittävimmän voimavaran muodostavat suomalaisten vankiloiden jo valmiiksi laadukkaat olosuhteet, jotka ehkäisevät jo sellaisenaan monia kansainvälisessä tutkimuksessa tunnistettuja haasteita.
Aihepiirin jatkotutkimuksen kannalta voisi olla mielekästä tarkastella laajemminkin, kuinka vankiloiden kaltaiset totaaliset instituutiot pystyvät ylipäätään puuttumaan radikalisoitumisen kaltaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Lisäksi ruohonjuuritason empiirinen tutkimus vankien parissa olisi tervetullutta, vaikkakin sen käytännön toteutus on usein koettu melko haastavaksi.