„Als würde eine Flutwelle auf mich einschlagen”: Reduktion von Sprechangst im akademischen Kontext mithilfe von Mindfulness

Abstract

Tässä tutkimuksessa kartoitettiin kielten opiskelijoiden kokema kielijännitys suullisen viestinnän kursseilla. Kielijännitys on vieraan kielen oppimiskontekstin sisällä ilmenevä jännityksen tyyppi, jolla on eri tutkimuksissa havaittu olevan kytkös oppimismenestykseen ja motivaatioon. Lisäksi selvitettiin, voidaanko luennon alussa tapahtuvilla lyhyillä Mindfulness-harjoituksilla mahdollisesti vähentää yliopiston kielten opiskelijoiden kokemaa vieraan kielen puhumiseen ja oppimiseen liittyvää jännitystä. Mindfulness on meditaatiotekniikka, jonka keskiössä on hetkessä tapahtuvan kokemuksen utelias havainnointi ilman ennakkoluuloja. Tekniikkaa on yleisesti käytetty rentoutumiseen sekä erilaisten sairauksien ja kiputilojen hoitoon. Harjoitukset toteutettiin joko ennen varsinaista luentoa tai luennon alussa. Germanistiikan tutkinto-ohjelman suullisen viestinnän luennot järjestettiin kaksi kertaa viikossa – skandinavistiikan tutkinto-ohjelman suullisen viestinnän luennot puolestaan kerran viikossa. Koronaviruspandemian takia germanistiikan suullisen viestinnän kurssi järjestettiin etänä, ja näin ollen osa Mindfulness-harjoituksista toteutettiin myös etänä. Tutkimukseen osallistui pää- ja sivuaineopiskelijoita germanistiikan (n = 10) ja skandinavistiikan tutkinto-ohjelmista (n = 26), joista kaikki osallistuivat opinto suuntansa suullisen viestinnän kurssille. Aineisto tutkimukseen kerättiin kurssin alussa ja lopussa suoritetulla strukturoidulla kyselyllä sekä puolistruk-turoidulla haastattelulla. Kysely koostui 21 väittämästä, joiden avulla selvitettiin, millaisia asenteita, tunteita ja kehollisia tuntemuksia vieraan kielen opiskelijat huomaavat vieraan kielen puhumiseen liittyvän. Haastattelut järjestettiin 10 opiskelijan kanssa yksitellen Zoom-ohjelman kautta. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin laadullisen sisältöanalyysin keinoin. Tutkimuksessa käytettiin niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisia metodeja. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat suuren osan osallistujista jännittävän vieraan kielen puhumista liittyvää. Ensimmäisen kyselyn mukaan neljä viidestä vastaajasta jännitti joko puhuessaan vierasta kieltä tai esiintyessään vieraalla kielellä. Jännityksen kokemisessa oli puolestaan suurta vaihtelua. Yli puolet jännittäjistä koki jännityksen häiritsevän heitä ja vaikuttavan omaan suoritukseen. Kyselylomakkeiden tuloksista huomattiin, että valtaosalle jännitykseen liittyy kehollisia oireita. Haastatteluissa kävi ilmi, että jännitys koetaan erityisesti suullista ilmaisua haittaavana. Toisen kyselyn vastaajista suurin osa koki edelleen jännitystä puhuessaan vierasta kieltä. Jatkotutkimuksen kannalta olisi tärkeää toistaa tutkimus siten, että otos käsittäisi sekä koe- että kontrolliryhmän.