"The Only Good Indian is a Dead Indian": Toiseuttaminen Laura Ingalls Wilderin teoksessa Little House on the Prairie

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen toiseuttamista Laura Ingalls Wilderin teoksessa Little House on the Prairie (1935/1953). Teoksessa seurataan Ingallsin uudisasukasperheen matkaa ja asettumista Wisconsinista Kansasiin, alkuperäisasukkaiden maille. Alkuperäisasukkaiden suuren roolin vuoksi tutkielmassani keskityn tarkastelemaan heihin kohdistuvaa toiseuttamista, eli sitä, millä tavoin heistä on tehty toinen. Teos on autobiografinen, mutta tarkastelen sitä ensisijaisesti fiktionaalisena teoksena ottaen analyysissani huomioon teoksen kerrontarakenteen ja teoksen päähenkilön, Lauran, lapsinäkökulman.

Toiseuden ja toiseuttamisen käsitteet ovat tutkielmassa keskeisiä ja niihin liittyen keskeisimmiksi nousevat muun muassa Olli Löytyn, John Fisken ja Stuart Hallin teoriat. Kerrontarakenteen analyysissa hyödynnän Gérard Genetten fokalisaation ja Dorrit Cohnin kertovan- ja kokevan minän käsitteitä. Näiden lisäksi hyödynnän aiempaa tutkimusta sekä kohdeteoksestani että muista fiktionaalisista teoksista, joissa on henkilöhahmoina alkuperäisasukkaita.

Kohdeteoksen käsittelyluvuissa ilmenee keskeinen johtopäätökseni siitä, että teoksessa esiintyy useita eri toiseuttamisen muotoja. Tutkielmassa käsittelen teoksessa ilmenevää alkuperäisasukkaiden hiljentämistä, uudisasukkaiden valta-aseman rakentumista sekä stereotyypittelyä ja eksotisoimista.

Alkuperäisasukkaiden näkökulma ei tule teoksessa esiin, vaan kaikki heitä koskeva esitetään uudisasukkaiden tulkinnan kautta. Se on keskeinen osa toiseuttamista ja siitä johtuen kaikki kohdeteokseni alkuperäisasukkaita koskevien kuvausten todenmukaisuus voidaan kyseenalaistaa. Lauran näkökulmalla on tässä keskeinen rooli, koska hän on lapsi, joka tulkitsee tapahtumia omasta näkökulmastaan. Lapsinäkökulma vaikuttaa kerrontaan myös siten, että lukijalle selviää ainoastaan ne asiat, jotka aikuiset kertovat Lauralle.