Från Sigge till Sinttu : Översättningsstrategier av egennamn i en svensk barnbok och dess finska översättning
Perkola, Laura (2021)
Perkola, Laura
2021
Pohjoismaisten kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Scandinavian Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263569
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen yhtä Sigge-hevoskirjasarjaan kuuluvaa ruotsinkielistä alkuperäiskirjaa ja sen suomenkielistä käännöstä. Hevoskirjasarja edustaa ruotsinkielistä lastenkirjallisuutta ja se on tarkoitettu 6–9-vuotiaille lapsille. Kirjassa esiintyy monia henkilöitä ja hevosia ja siten useita nimiä. Tästä syystä keskityn tutkimaan kirjan alkuperäisnimiä ja niiden suomenkielisiä vastineita.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, mitä käännösstrategioita kääntäjä on käyttänyt kääntäessään suosittuun hevoskirjasarjaan kuuluvan lastenkirjan suomeksi. Tutkin myös, ovatko käytetyt strategiat toimivia. Sen lisäksi vertailen strategioita ihmisten nimien, hevosten nimien ja paikannimien välillä ja pohdin syitä eroihin ja samankaltaisuuksiin.
Tutkimusmenetelmänäni käytän kvalitatiivista teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysiprosessissani on löydettävissä kolme vaihetta. Aloitan analyysin luomalla analyysirungon. Tämän jälkeen pelkistän tutkimusmateriaalia etsimällä kaikki erisnimet tutkimistani kirjoista. Seuraavaksi ryhmittelen erisnimet sen mukaan, ovatko ne ihmisten nimiä, eläinten nimiä vai paikannimiä. Lopuksi on jäljellä vielä käsitteellistäminen. Tässä vaiheessa analysoin joka ryhmän erikseen. Vertaan alkuperäistekstiä käännökseen ja tutkin, mitä käännösstrategioita kääntäjä on hyödyntänyt. Nämä strategiat otan suoraan valmiista teoriamallista, joka esitetään Ainialan, Saarelman ja Sjöblomin teoksessa Nimistöntutkimuksen perusteet (2008). Käännösstrategiat ovat laina, käännös, foneettinen adaptaatio ja korvaus.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kääntäjä on käyttänyt kaikkia neljää käännösstrategiaa kääntäessään erisnimiä suomeksi. Korvaus on ainoa strategia, jota käytetään kaikissa ryhmissä mutta niukasti. Henkilön- ja hevosten nimissä esiintyy lainaa, foneettista adaptaatiota ja korvausta, kun taas paikannimissä käännöstä ja korvausta. Kääntäjän käyttämät strategiat toimivat pääasiassa hyvin. Hänellä on ollut selkeä tavoite käännösprosessissaan. Esimerkiksi jos nimi ei ole ollut suomen kielen mukainen, on hän mukauttanut sen suomen kieleen.
Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, mitä käännösstrategioita kääntäjä on käyttänyt kääntäessään suosittuun hevoskirjasarjaan kuuluvan lastenkirjan suomeksi. Tutkin myös, ovatko käytetyt strategiat toimivia. Sen lisäksi vertailen strategioita ihmisten nimien, hevosten nimien ja paikannimien välillä ja pohdin syitä eroihin ja samankaltaisuuksiin.
Tutkimusmenetelmänäni käytän kvalitatiivista teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Analyysiprosessissani on löydettävissä kolme vaihetta. Aloitan analyysin luomalla analyysirungon. Tämän jälkeen pelkistän tutkimusmateriaalia etsimällä kaikki erisnimet tutkimistani kirjoista. Seuraavaksi ryhmittelen erisnimet sen mukaan, ovatko ne ihmisten nimiä, eläinten nimiä vai paikannimiä. Lopuksi on jäljellä vielä käsitteellistäminen. Tässä vaiheessa analysoin joka ryhmän erikseen. Vertaan alkuperäistekstiä käännökseen ja tutkin, mitä käännösstrategioita kääntäjä on hyödyntänyt. Nämä strategiat otan suoraan valmiista teoriamallista, joka esitetään Ainialan, Saarelman ja Sjöblomin teoksessa Nimistöntutkimuksen perusteet (2008). Käännösstrategiat ovat laina, käännös, foneettinen adaptaatio ja korvaus.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kääntäjä on käyttänyt kaikkia neljää käännösstrategiaa kääntäessään erisnimiä suomeksi. Korvaus on ainoa strategia, jota käytetään kaikissa ryhmissä mutta niukasti. Henkilön- ja hevosten nimissä esiintyy lainaa, foneettista adaptaatiota ja korvausta, kun taas paikannimissä käännöstä ja korvausta. Kääntäjän käyttämät strategiat toimivat pääasiassa hyvin. Hänellä on ollut selkeä tavoite käännösprosessissaan. Esimerkiksi jos nimi ei ole ollut suomen kielen mukainen, on hän mukauttanut sen suomen kieleen.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7052]