Yritysjohtajien heuristiikat mahdollisuuksiin tarttumisessa : dynaamisten kyvykkyyksien näkökulma
Perämäki, Markus (2021)
Perämäki, Markus
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263568
Tiivistelmä
Tämän päivän dynaamisissa liiketoimintaympäristöissä, yrityksen kyky muuttua ja tarttua mahdollisuuksiin on tärkeä tekijä yrityksen liiketoiminnan ja pitkäkestoisen kilpailuedun kannalta. Erityisesti yritysjohtajilla on keskeinen rooli, kun puhutaan yrityksen kyvystä muuttua ja päätöksistä tehdä muutoksia. Nämä päätökset eivät ole helppoja ja arvioidessaan mahdollisuuksia yritysjohtajien on otettava huomioon useita eri asioita ja näkökulmia. Päätöksiin liittyvää informaatiota on usein saatavilla todella paljon, minkä myötä kaikkiin asioihin ei voi kiinnittää huomiota. Toisaalta tilanne voi myös luonteeltaan olla hyvin epävarma, jolloin tarkkaa tietoa ei ole edes saatavilla. Näissä tilanteissa yritysjohtajat hyödyntävätkin usein heuristiikkoja eli kognitiivisia nyrkkisääntöjä, helpottaakseen informaation prosessointia arvioidessaan markkinoilta nousevia mahdollisuuksia ja tehdessään strategisia päätöksiä. Dynaamisten kyvykkyyksien viitekehys kuvaa yrityksen kykyä vastata liiketoimintaympäristön muutoksiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yritysjohtajien heuristiikkoja osana dynaamisia manageriaalisia kyvykkyyksiä sekä heuristiikkojen merkitystä päätöksissä tarttua mahdollisuuksiin.
Aikaisemmat heuristiikkoja käsittelevät tutkimukset ovat paljolti keskittyneet heuristiikkojen tunnistamiseen ja käsitteellistämiseen. Lisäksi dynaamisia kyvykkyyksiä tarkastelevat tutkimukset ovat tutkineet ilmiötä pääasiassa yritystasolla. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida, eritellä ja tulkita yritysjohtajien heuristiikkojen luonnetta ja käyttötarkoituksia päätöksissä tarttua mahdollisuuksiin. Tarkoituksena on siis saada laaja-alaisempi käsitys siitä, miten yritysjohtajat hyödyntävät erilaisia heuristiikkoja eli mikä on niiden käyttötarkoitus. Tutkimuksen tavoitteen saavuttamista varten muodostettiin seuraava tutkimusta ohjaava tutkimuskysymys: Millaisia heuristiikkoja yritysjohtajat käyttävät ja miten he hyödyntävät niitä mahdollisuuksiin tarttumisessa?
Tutkimusilmiötä lähestyttiin laadullisella ja aineistolähtöisellä tutkimusotteella. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin fokusryhmähaastattelua. Haastatteluryhmille oli laadittu kuvitteellinen päätöksentekotilanne, jossa heidän oli investoitava uuteen CRM-järjestelmään. Tutkimukseen haastateltiin General Executive MBA -ohjelmaan osallistuneita yrityselämän ammattilaisia. Lisäksi aineistoa täydennettiin kahdella haastattelulla, johon osallistui kauppatieteiden maisteriopiskelijoita. Aineisto kerättiin seitsemästä fokusryhmästä, joihin osallistui yhteensä 30 haastateltavaa. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä Atlas-Ti -ohjelmistoa. Lisäksi aineiston analysointivaiheessa hyödynnettiin aktiivisesti Gioia- metodologiaa, jonka avulla aineistosta esiin nousseet heuristiikat koodattiin erillisiin teemoihin sekä laajempiin kokonaisulottuvuuksiin.
Aineistoa analysoimalla tunnistettiin kolme kokonaisulottuvuutta liittyen siihen, miten yritysjohtajat hyödyntävät heuristiikkoja päätöksissä tarttua mahdollisuuteen. Nämä kokonaisulottuvuudet ovat ongelman yksinkertaistaminen, vaihtoehtojen asemointi ja kokonaiskuvan hahmottaminen. Nämä kokonaisulottuvuudet pystyttiin jakamaan edelleen seitsemään kategoriaan, jotka kuvastivat yritysjohtajien hyödyntämiä erilaisia heuristiikkoja. Näitä heuristiikkoja kuvailevia kategorioita ovat tyypittelyheuristiikat, tilannetta yksinkertaistavat heuristiikat, arviointiheuristiikat, soveltuvuusheuristiikat, prioriteettiheuristiikat, seurausheuristiikat sekä informaation riittävyyttä arvioivat heuristiikat. Kokonaisuutena aineisto osoittautui erittäin kattavaksi, jonka avulla tutkimuskysymykseen pystyttiin vastaamaan.
Lopuksi tutkimuksessa esitellään heuristiikkojen jaottelu konteksti- ja tilannesidonnaisiin heuristiikkoihin. Jaottelun tarkoituksena on avata eri tyylisiä heuristiikkoja ja niiden hyödynnettävyyttä. Tutkimuksessa tunnistettiin heuristiikkoja, jotka liittyivät vaihtoehtojen ominaisuuksiin ja vallitsevaan valintatilanteeseen sekä heuristiikkoja, jotka kohdistuivat päätöksentekokontekstiin, kuten esimerkiksi CRM-järjestelmään tai kuvitteellisen yrityksen toimialaan. Vaikka samankaltaista jaottelua ei ole aikaisemmin esitelty, löytyy aikaisemmasta kirjallisuudesta viitteitä samanlaisista tuloksista.
Aikaisemmat heuristiikkoja käsittelevät tutkimukset ovat paljolti keskittyneet heuristiikkojen tunnistamiseen ja käsitteellistämiseen. Lisäksi dynaamisia kyvykkyyksiä tarkastelevat tutkimukset ovat tutkineet ilmiötä pääasiassa yritystasolla. Tämän tutkielman tavoitteena on analysoida, eritellä ja tulkita yritysjohtajien heuristiikkojen luonnetta ja käyttötarkoituksia päätöksissä tarttua mahdollisuuksiin. Tarkoituksena on siis saada laaja-alaisempi käsitys siitä, miten yritysjohtajat hyödyntävät erilaisia heuristiikkoja eli mikä on niiden käyttötarkoitus. Tutkimuksen tavoitteen saavuttamista varten muodostettiin seuraava tutkimusta ohjaava tutkimuskysymys: Millaisia heuristiikkoja yritysjohtajat käyttävät ja miten he hyödyntävät niitä mahdollisuuksiin tarttumisessa?
Tutkimusilmiötä lähestyttiin laadullisella ja aineistolähtöisellä tutkimusotteella. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin fokusryhmähaastattelua. Haastatteluryhmille oli laadittu kuvitteellinen päätöksentekotilanne, jossa heidän oli investoitava uuteen CRM-järjestelmään. Tutkimukseen haastateltiin General Executive MBA -ohjelmaan osallistuneita yrityselämän ammattilaisia. Lisäksi aineistoa täydennettiin kahdella haastattelulla, johon osallistui kauppatieteiden maisteriopiskelijoita. Aineisto kerättiin seitsemästä fokusryhmästä, joihin osallistui yhteensä 30 haastateltavaa. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä Atlas-Ti -ohjelmistoa. Lisäksi aineiston analysointivaiheessa hyödynnettiin aktiivisesti Gioia- metodologiaa, jonka avulla aineistosta esiin nousseet heuristiikat koodattiin erillisiin teemoihin sekä laajempiin kokonaisulottuvuuksiin.
Aineistoa analysoimalla tunnistettiin kolme kokonaisulottuvuutta liittyen siihen, miten yritysjohtajat hyödyntävät heuristiikkoja päätöksissä tarttua mahdollisuuteen. Nämä kokonaisulottuvuudet ovat ongelman yksinkertaistaminen, vaihtoehtojen asemointi ja kokonaiskuvan hahmottaminen. Nämä kokonaisulottuvuudet pystyttiin jakamaan edelleen seitsemään kategoriaan, jotka kuvastivat yritysjohtajien hyödyntämiä erilaisia heuristiikkoja. Näitä heuristiikkoja kuvailevia kategorioita ovat tyypittelyheuristiikat, tilannetta yksinkertaistavat heuristiikat, arviointiheuristiikat, soveltuvuusheuristiikat, prioriteettiheuristiikat, seurausheuristiikat sekä informaation riittävyyttä arvioivat heuristiikat. Kokonaisuutena aineisto osoittautui erittäin kattavaksi, jonka avulla tutkimuskysymykseen pystyttiin vastaamaan.
Lopuksi tutkimuksessa esitellään heuristiikkojen jaottelu konteksti- ja tilannesidonnaisiin heuristiikkoihin. Jaottelun tarkoituksena on avata eri tyylisiä heuristiikkoja ja niiden hyödynnettävyyttä. Tutkimuksessa tunnistettiin heuristiikkoja, jotka liittyivät vaihtoehtojen ominaisuuksiin ja vallitsevaan valintatilanteeseen sekä heuristiikkoja, jotka kohdistuivat päätöksentekokontekstiin, kuten esimerkiksi CRM-järjestelmään tai kuvitteellisen yrityksen toimialaan. Vaikka samankaltaista jaottelua ei ole aikaisemmin esitelty, löytyy aikaisemmasta kirjallisuudesta viitteitä samanlaisista tuloksista.