Sidosryhmänäkökulma IPSAS-standardien käyttöönottoon
Muukkonen, Johanna (2021)
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263597
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263597
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aihe liittyy kansainvälisen laskentatoimen standardien asettajan, Interna-tional Public Sector Accounting Standards Boardin (IPSASB) julkisen sektorin käyttöön laatimaan tilin-päätösnormistoon, IPSAS-standardeihin. Normisto on kansainvälinen ja tarkoitettu julkisen sektorin eri hallinnontasoille kansallisvaltiosta yksittäiseen organisaatioon. Tutkielmassa tarkastellaan sitä toimijoi-den, sidosryhmien, joukkoa, joka on normiston käyttöönottoon liittyvän muutosprosessin vaikutuspiiris-sä.
Kukin käyttöönotto tapahtuu ainutlaatuisessa ympäristössä ja on omanlaisensa. Käyttöönottoja on tutkittu eri näkökulmista standardien sisällöllisistä (laskentatoimen) kysymyksistä toimintaympäristös-sä oleviin tekijöihin. Muutosprosessin vaikutuspiirissä olevat toimijat eivät kuitenkaan ole nousseet tutkimusten fokukseen sillä tavoin, että niistä olisi muodostunut kokonaiskuva. Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan tähän puutteeseen.
Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen. Tutkimusaineistona on IPSAS-standardien käyttöönottoon liittyvä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus, jonka pohjalta laaditaan laadullinen metasynteesi IPSAS-prosessin vaikutuspiirissä olevista tai siihen liittyvistä toimijoista. Tarkastelun teoreettisena pohjana käytetään sidosryhmäteoriaa ja sidosryhmien tunnistamisen ja tärkeyden mallia.
Tutkielma osoittaa, että toimijoita on laaja kirjo ja että toimijoilla voi olla erilaisia rooleja. Tutkielma osoittaa myös, että käyttöönottavien tahojen taustojen erilaisuudesta johtuen toimijat eivät näyttäydy kaikille samalla tavoin ja samanlaisissa rooleissa. Esimerkiksi rahoittajina toimivilla kansainvälisillä organisaatioilla on ollut merkittävä (pakottava) vaikutus kehittyvien maiden päätöksiin IPSAS-standardien käyttöönotosta, kun taas läntisissä teollisuusmaissa samoja organisaatiota voidaan pitää toimijoina, joiden IPSAS-promotoinnin huomioon ottaminen on vapaaehtoista.
Maailmanlaajuisesti vaikuttaa vallitsevan yksimielisyys siitä, että IPSAS-standardit ovat monimut-kainen kokonaisuus, jonka haltuunotto vaatii panostusta koulutukseen. Osaavaa henkilöstöä voidaan pitää edellytyksenä käyttöönoton onnistumiselle. Koulutustarve ei ole kertaluontoinen, vaan osaamista on ylläpidettävä jatkuvasti standardien kehittyessä ja muuttuessa. Korkeakoulujen tulee koulutustarjon-nallaan huolehtia siitä, että julkisella sektorilla on käytettävissään oikeanlaisia laskentatoimen osaajia.
Tärkeä osa IPSAS-käyttöönottoa on, että käyttöönottava taho tunnistaa omasta toimintaympäristös-tään käyttöönoton vaikutuspiirissä olevat, huomioon otettavat toimijat sekä arvioi toimijoiden keskinäis-tä tärkeysjärjestystä. Tällä tavoin voidaan osaltaan varmistua, että päätökset IPSAS-standardien käyt-töönottamisesta tehdään oikeilla perusteilla ja että käyttöönottoprosessin aikana tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.
Kukin käyttöönotto tapahtuu ainutlaatuisessa ympäristössä ja on omanlaisensa. Käyttöönottoja on tutkittu eri näkökulmista standardien sisällöllisistä (laskentatoimen) kysymyksistä toimintaympäristös-sä oleviin tekijöihin. Muutosprosessin vaikutuspiirissä olevat toimijat eivät kuitenkaan ole nousseet tutkimusten fokukseen sillä tavoin, että niistä olisi muodostunut kokonaiskuva. Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan tähän puutteeseen.
Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen. Tutkimusaineistona on IPSAS-standardien käyttöönottoon liittyvä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus, jonka pohjalta laaditaan laadullinen metasynteesi IPSAS-prosessin vaikutuspiirissä olevista tai siihen liittyvistä toimijoista. Tarkastelun teoreettisena pohjana käytetään sidosryhmäteoriaa ja sidosryhmien tunnistamisen ja tärkeyden mallia.
Tutkielma osoittaa, että toimijoita on laaja kirjo ja että toimijoilla voi olla erilaisia rooleja. Tutkielma osoittaa myös, että käyttöönottavien tahojen taustojen erilaisuudesta johtuen toimijat eivät näyttäydy kaikille samalla tavoin ja samanlaisissa rooleissa. Esimerkiksi rahoittajina toimivilla kansainvälisillä organisaatioilla on ollut merkittävä (pakottava) vaikutus kehittyvien maiden päätöksiin IPSAS-standardien käyttöönotosta, kun taas läntisissä teollisuusmaissa samoja organisaatiota voidaan pitää toimijoina, joiden IPSAS-promotoinnin huomioon ottaminen on vapaaehtoista.
Maailmanlaajuisesti vaikuttaa vallitsevan yksimielisyys siitä, että IPSAS-standardit ovat monimut-kainen kokonaisuus, jonka haltuunotto vaatii panostusta koulutukseen. Osaavaa henkilöstöä voidaan pitää edellytyksenä käyttöönoton onnistumiselle. Koulutustarve ei ole kertaluontoinen, vaan osaamista on ylläpidettävä jatkuvasti standardien kehittyessä ja muuttuessa. Korkeakoulujen tulee koulutustarjon-nallaan huolehtia siitä, että julkisella sektorilla on käytettävissään oikeanlaisia laskentatoimen osaajia.
Tärkeä osa IPSAS-käyttöönottoa on, että käyttöönottava taho tunnistaa omasta toimintaympäristös-tään käyttöönoton vaikutuspiirissä olevat, huomioon otettavat toimijat sekä arvioi toimijoiden keskinäis-tä tärkeysjärjestystä. Tällä tavoin voidaan osaltaan varmistua, että päätökset IPSAS-standardien käyt-töönottamisesta tehdään oikeilla perusteilla ja että käyttöönottoprosessin aikana tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan.