Journalismi muuttuu ilmaston mukana: Miten pohjoismaiset sanomalehdet perustelevat ilmastouutisointinsa muutoksia?

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin muutoksia, joita pohjoismaiset sanomalehdet ovat tehneet ilmastouutisoinnissaan, sekä perusteluja näille muutoksille. Tutkielman aineistona oli 37 artikkelia suomalaisista, ruotsalaisista, norjalaisista ja tanskalaisista sanomalehdistä vuosilta 2017–2019. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kriittistä diskurssianalyysia, jossa kiinnitettiin huomiota ilmastonmuutoksen representaatioihin, toimittajan ja lukijan välisiin suhteisiin sekä identiteetteihin, joita esimerkiksi sanomalehdissä haastatelluille ja esimerkkeinä käytetyille henkilöille sekä ihmisryhmille annettiin.

Tutkielman analyysissa nousi esille neljä eri diskurssia, joilla pohjoismaiset sanomalehdet perustelevat ilmastouutisointinsa muutoksia: 1) ilmastonmuutos akuuttina kriisinä, 2) media yleisön palvelijana, 3) ilmastonmuutos ihmiselämän häiriötekijänä sekä 4) vastuullisuus ja toiminta. Diskurssien väliset eroavaisuudet tulivat esiin muun muassa siinä, nähtiinkö ilmastonmuutoksen syyt yksilövalinnoissa vai rakenteellisissa seikoissa, kuten politiikassa, sekä siinä, nähtiinkö vastuun ilmastotoimien tekemisestä olevan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla vai yksilön valinnoissa ja elämäntavoissa. Diskursseissa, joissa vastuun ilmastotoimista esitettiin olevan esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa, toimittajan ja lukijan välinen suhde oli etäinen, ja lukija nähtiin passiivisena toimijana. Diskurssissa, jossa painotettiin yhteisvastuullisuutta ja yksilön valintoja, lukija taas nähtiin aktiivisena, ja toimittaja suhtautui lukijaan vertaisenaan.

Tulosten perusteella ilmastonmuutoksen vakavat seuraukset tunnistetaan, mutta hallitsevia diskursseja, kuten talouskasvua tai elämäntapoja, ei aineiston perusteella haasteta. Teksteissä ilmastonmuutoksen hillintä nähdään tärkeänä, mutta talous esitetään prioriteettina ennen ilmastoa ja ympäristöä. Lähestymistapa ilmastonmuutokseen on ihmiskeskeinen. Luonnon itseisarvo sekä muunlajiset jäävät teksteissä marginaaliin. Aineistossa ilmastonmuutos esitetään alkuoletuksena eli itsestäänselvyytenä, eikä ilmastoskeptisille äänenpainoille anneta tilaa. Jatkotutkimuksen aiheeksi soveltuisi esimerkiksi vertailu pohjoismaisen ilmastojournalismin hallitsevista diskursseista ennen ja jälkeen covid-19-pandemian.