söpö sopii, KuKKA & CAFÉ TERVE! : Japanilaisyritysten osin tai kokonaan suomenkieliset nimet

Abstract

Tässä pro gradu -tutkimuksessa tutkitaan japanilaisyritysten osin tai kokonaan suomenkielisiä nimiä. Tutkimuksen pääasiallinen viitekehys on nimistöntutkimus, ja sitä täydennetään multimodaalisuuden ja kielimaiseman näkökulmilla. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään sekä laadullista ja määrällistä sisällönanalyysia sekä sovelletaan teemoittelun menetelmiä. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten japanilaisyritykset, joilla on osin tai kokonaan suomenkielinen nimi, jakautuvat eri toimialoille ja selvitetään, mikä on niiden liiketoiminnan ja toimialan suhde Suomeen. Nimistöntutkimuksellisesti yritysnimiä analysoidaan funktionaalis-semanttisen mallin mukaan, jolloin tutkitaan nimien kielellistä alkuperää, nimenosia, merkityssuhteita ja funktioita. Lisäksi tutkimuksessa eritellään yritysten nimien ortografisia ja fonologisia erityispiirteitä ja tarkastellaan, millaisia mielikuvia niiden visuaalinen ja auditiivinen ilmiasu voivat kielenkäyttäjissä herättää ja luoda. Tutkimuksessa käsitellään myös yritysten nimeämisprosessia ja nimenvalintaperusteita nimenantajan näkökulmasta. Tutkimuksessa luodaan myös käsitys siitä, miten nimet asettuvat osaksi esiintymisympäristöään. Tutkimuksessa on kaksi erilaista aineistoa, jotka ovat 280 yritysnimeä sisältävä nimiaineisto ja yritysten edustajille suunnatun kyselytutkimuksen 45 vastauksesta koostuva kyselytutkimusvastausaineisto. Nimiaineisto kerättiin sähköisessä muodossa joko tallentamalla yrityksen logo, jonka osa logotyyppi on tai valokuvaamalla yrityksen nimen sisältävä sen yhteydessä oleva kyltti, mainostaulu tai yrityksen julkisivu. Nimiaineistoa kerättäessä yritysten edustajia pyydettiin osallistumaan kyselytutkimukseen, ja koottiin tietoa yrityksen liiketoiminnasta ja toimialasta. Valittujen tutkimusmenetelmien avulla analyysissa saatiin vastaukset esitettyihin tutkimuksen tavoitteisiin ja tutkimuskysymyksiin. Lisäksi luotiin myös varsin kattava kuvaus tutkimuksen aiheesta, japanilaisyritysten osin tai kokonaan suomenkielisistä nimistä. Tutkimuksen perusteella yritykset jakautuivat useille eri toimialoille, mikä kertoo siitä, että Japanissa paitsi eri toimialoilla, mutta myös useilla elämänalueilla on kiinnostusta Suomea kohtaan. Kielelliseltä alkuperältään yritysnimet jakautuivat kahteen pääluokkaan, yksikielisesti suomenkielisiin (~1/3 nimistä) ja monikielisiin nimiin (kaksi- ja kolmikielisiin nimiin). Yritysnimissä esiintyi runsaasti etenkin yksilöiviä nimenosia. Liikeideaa ilmaisevia osiakin oli yli puolessa yritysnimistä, mutta yritysmuotoa ilmaisevia osia sekä selventäviä tai täydentäviä nimenosia huomattavasti vähemmän. Yritysnimien kielellisessä alkuperässä ja nimenosien aineksien kielivalinnassa oli toimialakohtaisia eroja: suomenkielisiä nimenaineksia käytettiin etenkin yrityksiä ja niiden nimiä yksilöivinä nimenosina, kun taas muilla kielillä välitettiin tietoa yrityksestä. Tutkimusaineiston yritysnimissä oli myös erilaisia merkityssuhteita: liikeideaa ilmaisevat sekä täydentävät tai selventävät nimenosat olivat suorassa merkityssuhteessa yrityksen liikeideaan, mutta etenkin suomenkielisten yksilöivien nimenosissa epäsuorien merkityssuhteiden ymmärtäminen voi olla japanilaiselle kielenkäyttäjälle vaativaa: tästä syystä nimien kielivalintaa, suomenkielisyyttä voidaan pitää symbolisena viittaussuhteena, jolloin nimeen sisältyvän ilmauksen merkitys itsessään ei ole symbolinen. Pakatut ja katkaistut merkityssuhteet olivat yksittäistapauksia. Yritysnimien funktiot olivat moninaisia, ja nimi toimii usein eri tehtävissä yhtäaikaisesti. Yritysnimien suomenkielisiä nimenaineksissa japanin kielelle lähtökohtaisesti vieraiden grafeemien ja foneemien käyttö oli runsasta. Lähes viidesosassa yritysnimiä esiintyi erikoismerkkejä ja symboleita, ja tyypillisimmillään nimi oli kirjoitettu kokonaisuudessaan gemenalla tai aakkoslajeja epäsäännöllisesti vaihdellen. Yritysnimien ortografiset ja fonologiset erityispiirteet herättävät huomiota ja luovat runsaasti mielikuvia. Yritysten nimeämisprosessi näyttäytyi johdonmukaisena ja suunnitelmallisena: osin tai kokonaan suomenkielinen nimi oli yrityksen käyttönimenä ensisijainen ja valittu usein harkitusti ja huolellisesti. Yrityksen nimen valinnan perusteeksi ilmeni useita taustatekijöitä, jotka eivät ole toisistaan irrallaan. Niitä olivat henkilökohtainen suhde Suomeen, suomen kielen erityispiirteet, suomen ja japanin kielen yhtäläisyydet, suomenkielisen nimenaineksen merkitys sekä erottautuminen ja yhteenkuuluvuuden ilmaiseminen. Valitsemalla yritykselleen osin tai kokonaan suomenkielisen nimen yritystä ja sen tarkoitusperiä kuvaamaan voi Japanissa edelleen erottua muista, vaikka täysin ainutkertaisena vaihtoehtona sitä ei voi enää pitää.