Lisäkerrosrakentamishanke asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön näkökulmasta: Hankkeen hyödyt ja vaiheet

Abstract

Suomessa on viime vuosikymmeninä uusittu rakennusmääräyksiä niin, että ne ovat ohjanneet uudisrakennuksia yhä energiatehokkaimmiksi. Vuoteen 2025 mennessä Suomessa on määrä tulla voimaan rakennusmääräys, joka asettaa rajoitteita myös rakentamisesta ja rakennusmateriaaleista aiheutuviin päästöihin. Kyseiset rakennusmääräykset ovat kuitenkin koskeneet suurelta osin vain uudisrakentamiseen verrattavaa rakentamista.

Suomen rakennuskannasta suurin osa on rakennettu ennen 1990-lukua. Tämä rakennuskanta on uudisrakennuksiin verrattuna energiatehokkuudeltaan heikkoa, ja suurin osa tästä rakennuskannasta on peruskorjausiässä. Kestävän ja hiilineutraalin rakennetun ympäristön tavoittelussa ei riitä pelkästään uudisrakentamisen rakennusmääräysten uudistaminen, vaan tarvitaan myös keinoja rahoittaa ja edesauttaa vanhan rakennuskannan uudistamista. Vanhemmasta rakennuskannasta varsinkin 1960–1980-lukujen kerrostalojen energiatehokkuutta täytyy parantaa, jotta päästäisiin lähemmäksi kestävää ja hiilineutraalia rakennettua ympäristöä.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt ovat suuressa roolissa kerrostalokannan korjaamisessa. Suo-messa on noin 62 000 kerrostaloa, joissa asuu lähes puolet Suomen väestöstä. Varsinkin 1960–1970-luvuilla rakennettiin paljon asuntoja kerrostaloihin. Kerrostalojen ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa usein asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö, jotka tarvitsevat keinoja rahoittaa kiinteistöjensä uudistamista ja ehostamista. Uudistamis- ja korjaustoimenpiteitä kiinteistöä hallinnoivat yhtiöt voivat rahoittaa mm. lisärakentamisella.

Lisäkerrosrakentaminen on hyvä keino rahoittaa kiinteistön kehittämisen ja korjaamisen toimenpiteitä. Lisäkerroksilla pääsääntöisesti parannetaan välittömästi rakennuksen energiatehokkuutta, mutta myös välisesti hyödyntämällä siitä saatavia tuloja esimerkiksi energiasaneeraukseen. Lisäkerrosrakentamisella voidaan myös rahoittaa jälkiasennushissin rakentamisen kiinteistöön tai uusia/laajentaa parvekkeita, jolloin parannetaan rakennuksen esteettömyyttä ja asumisviihtyvyyttä.

Lisäkerrosrakentaminen on yleistynyt Tampereella kiihtyvää vauhtia 2000-luvulla. Erilaisilla täydennysrakentamisstrategioilla ja -hankkeilla kaupungit ovat pystyneet edistämään lisäkerros-rakentamista alueillaan. Yhdeksi hyväksi konkreettiseksi tavaksi edistää lisäkerrosrakentamista näissä hankkeissa ja strategioissa, on ollut kouluttaa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä lisäkerrosrakentamisen hyödyistä ja mahdollisuuksista. Tässä diplomityössä lisäkerrosrakentamishanketta on tutkittu ja sen erivaiheita avattu niin, että asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön näkökulmasta olisi helpompi hahmottaa hankkeen hyödyt ja toteutuksen kulku.

Lisäkerrosrakentamishanke voidaan jakaa neljään vaiheeseen asunto-osakeyhtiölakia noudattavan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön näkökulmasta. Nämä vaiheet ovat esiselvitys, hankesuunnittelu, toteutussuunnittelu ja rakentaminen. Hankeen kaikki vaiheet vaativat sitoutumista ja sijoituksia lisäkerrosrakentamishankkeeseen sekä yhteistyötä rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisten kanssa.