Positiivisia kuvauksia lastensuojelun asiakassuhteesta : Asiakkaan näkökulmasta kirjoitetuissa kirjeissä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan lastensuojelusta asiakkaan näkökulmasta kirjoitettuja positiivisia asiakassuhdekuvauksia. Asiakassuhteella tässä tutkielmassa tarkoitetaan lapsen ja sosiaalityöntekijän välistä suhdetta. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella lastensuojelusta kokemusta omaavien kirjoituksista tunnistettavia positiivisia asiakassuhteen piirteitä sekä tuottaa tietoa siitä, miten vuorovaikutusta laajemmat ulottuvuudet ovat tulkittavissa asiakassuhdekuvauksista. Vuorovaikutusta lävistävät laajemmat ulottuvuudet olen jäsentänyt yhteiskunnalliseksi, institutionaaliseksi ja ammatilliseksi ulottuvuudeksi. Tarkastelen lastensuojelun työtä suhdeperustaisena auttamistyönä. Tutkielman aineisto koostuu lastensuojelun kehittämisjärjestö Pesäpuu ry:n avoimesta ”101-kirjettä” julkaisusta. Julkaisu sisältää 101 kirjettä, jotka ovat lähetetty kansanedustajille sekä koottu julkaisuun. Kirjeitä ovat kirjoittaneet noin 13–30-vuotiaat lastensuojelusta kokemusta omaavat lapset ja aikuiset.

Tutkielman teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi. Positiivisia asiakassuhdekuvauksia tarkastellaan konstruktioina, joihin vaikuttaa tiedon sosiaalinen rakentuminen, ja jotka osaltaan ymmärretään tuottavan lastensuojelua koskevia merkityksiä. Tutkimuksen analyysimenetelmä pohjautuu kategoria-analyysiin. Jäsenkategoria-analyysia on hyödynnetty aineiston analyysissa soveltuvin osin.

Analyysin tuloksena löytyi viisi positiivisen asiakassuhteen kuvauksen määrittelyä seuraavasti: 1) Suojeluun perustuva asiakassuhde, jossa sosiaalityöntekijä on sijoittanut lapsen pois lasta vahingoittavasta asumisen paikasta; 2) Pysyvyydestä rakentuva luottamussuhde, jossa keskeinen asiakassuhteen luottamuksen mahdollistava tekijä on sosiaalityöntekijän pysyvyys; 3) Läheisyyteen perustuva suhde, jossa asiakkaan ja sosiaalityöntekijän suhde ylittää asiakassuhteen institutionaaliset rajat; 4) Vastavuoroinen vuorovaikutussuhde, jossa asiakassuhdetta kuvaa molemminpuolinen osallistuminen sekä kohtaaminen vuorovaikutuksessa; 5) Eroihin ja sensitiivisyyteen perustuva asiakassuhde, jossa työskentelyotteessa painottuu sensitiivisyys ja ihmisten välisten erojen huomioon ottaminen.

Tämä tutkimus osoittaa, että rakenteelliset tekijät ja sosiaaliset ilmiöt näkyvät asiakassuhteessa siihen liittyvinä käytäntöinä ja vuorovaikutukseen liittyvinä tekijöinä, kuten lapsikeskeisenä käytänteinä tai niiden puuttumisena. Yhteiskunnallinen toimintaympäristö vaikuttaa myös asiakkaan käsityksiin asiakassuhteesta. Institutionaalinen toimintaympäristö määrittää sosiaalityöntekijän ja asiakkaan rooleja, mutta asiakassuhde voi myös ylittää institutionaaliset rajat ja institutionaalisia rajoja saatetaan venyttää. Sosiaalityöntekijä käyttää yhteiskunnallisen ja institutionaalisen asemansa tuomaa valtaa, jolla voi olla merkittävä vaikutus lapsen elämään. Suhdeperustaisuus näyttäytyy merkityksellisenä asiakassuhteessa asiakkaan kohtaamisena, asiakkaiden kunnioittamisena, asiakkaiden näkemysten huomioimisena sekä ajan järjestämisenä asiakkaiden tapaamisiin sekä näiden tekijöiden kautta rakentuvana luottamuksellisena suhteena. Tässä tutkimuksessa sosiaalityöntekijän pysyvyys näyttäytyi usein merkityksellisenä tekijänä luottamuksellisen suhteen rakentumisessa. Luottamuksellisessa suhteessa mahdollistuu asiakkaan näkemysten ja mielipiteiden esittäminen. Jotta tiedonmuodostus asiakassuhteessa voi toteutua, tarvitaan käsitys asiakkaan tilanteesta, joka mahdollistuu luottamuksellisen suhteen kautta.

This thesis examines the positive descriptions of client relationships in child welfare written from the client’s perspective. The client relationship in this thesis refers to the relationship between a child and a social worker. The purpose of the thesis is to examine the positive elements in client relationships that can be identified from letters written by clients with child welfare experience and to provide information on how the broader dimensions of interaction, which intersect interaction, can be interpreted from the client relationship descriptions. The dimensions were structured into a social, institutional and professional dimension. My perspective to child welfare work in this thesis is that of relationship-based practice. The material in the thesis consists of an open ‘101 kirjettä’ (101 letters) publication published by Pesäpuu ry a child welfare organisation. The publication contains 101 letters sent to members of Parliament and complied into the publication. The letters were written from the perspective of children and adults aged between 13 to 30 who had experience as clients of child welfare.

The theoretical framework of the thesis is based on social constructionism. The descriptions of positive client relationships are seen in this thesis as constructions which are influenced by the social construction of information and which, for their part, are understood to generate meanings for child welfare. The analysis method used in this study is based on categorisation analysis. Membership categorisation analysis was used in the analysis of the material, as appropriate.

The analysis resulted in five definitions for describing positive relationships in child welfare experiences, as follows: 1) a protection-based client relationship, in which the social worker has placed the child away from the place of residence that is harmful to the child; 2) a trust-based relationship based on permanence, in which the permanent nature of the social worker is a key factor for making it possible to build trust in the relationship; 3) a relationship based on closeness, in which the relationship between the client and the social worker exceeds the institutional boundaries of the client relationship; 4) reciprocal interaction, where the client relationship is characterised by participation, by both the social worker and the client and genuine interaction; 5) a client relationship based on differences and sensitivity, where the approach is one of sensitivity and consideration towards differences between individuals.

The study shows that structural factors and social phenomena are reflected in the client relationship as manifested in practices and interaction factors, such as the existence or lack of a child-centered practice. The overall societal environment also affects the client’s perception of client relationships. The institutional environment determines the roles of the social worker and the client, but the client relationship may also exceed institutional boundaries and institutional boundaries may be stretched. Social workers exercise the power of their position in the institution and their public mandate, and this may have a significant impact on the child’s life. The relationship-based client relationship is manifested in the form of meaningful client relationships in terms of genuine interaction, respect for the client, taking into account the client’s views and the arrangement of time for the client meetings, as well as a relationship based on trust built by means of these elements. In this study, the permanence of the social worker was seen as a significant factor in building a relationship based on trust. To build knowledge in a client relationship, it is necessary to have an understanding of the client’s situation, drawing on a client relationship based on trust.