Naisten kokemuksia avusta: Auttavat tekijät naisiin kohdistuneen lähisuhdeväkivallan yhteydessä

Abstract

Naisiin kohdistuu lähisuhteissa enemmän väkivaltaa kuin miehiin. Naisiin kohdistuva väkivalta on usein fyysistä ja seksuaalista. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa sekä akuutteja vammoja että pidempiaikaisia psyykkisiä ongelmia. Yleensä naiseen kohdistunut lähisuhdeväkivalta vaikuttaa myös naisen lapsiin ja muihin läheisiin. Naiset ovat lähisuhdeväkivaltaa koettuaan erittäin haavoittuvassa asemassa, minkä lisäksi avun hakeminen aiheuttaa usein häpeää ja syyllisyyden tunnetta. Apua tulisi tarjota aktiivisesti niin, ettei vastuu avun hakemisesta jää yksin lähisuhdeväkivallan uhrille.

Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata naisten kokemuksia auttavista tekijöistä heidän kokemansa lähisuhdeväkivallan yhteydessä. Tutkimus on osa kansainvälistä MiStory -konsortiotutkimusta. Tutkimuksen aineisto kerättiin joulukuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä. Osallistujat vastasivat sähköiseen kyselyyn, jonka yhteydessä he antoivat yhteystietonsa haastattelua varten. Tämän tutkimuksen aineisto muodostui kymmenestä puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksessa havaittiin jo aiemmissakin tutkimuksissa esille tulleita avun hakemisen tahoja, kuten eri terveydenhuollon ammattilaiset ja kolmannen sektorin palvelut. Ammattilaisten avulla naiset pääsivät turvaan ja kohdennetun avun piiriin. Naisia auttaneiden ammattilaisten asiantunteva kohtaaminen oli merkittävässä osassa. Ammattilaisilta oli saatu tukea lähisuhdeväkivaltakokemuksen käsittelyyn, oman terveyden edistämiseen ja toipumiseen. Apua saatiin myös lainsäädännöstä ja sitä valvovilta viranomaisilta. Merkittävinä auttajina olivat naisen omaan läheisverkostoon kuuluvat ihmiset. Läheiset tukivat uhria eri vaiheissa niin asian käsittelyssä kuin konkreettisissa arjen asioissakin. Naiset kokivat useiden omien voimavarojensa auttaneen väkivaltaisesta parisuhteesta selviämiseen. Naiset kuvasivat paljon erilaisia asioita, joita he itse tekivät toipuakseen väkivaltakokemuksistaan.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa lähisuhdeväkivaltaa kokeneen ihmisen kohtaamisesta, lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja auttamisen keinoista. Avun pariin hakeutumisesta pitäisi tehdä helpompaa ja matalan kynnyksen turvapaikkoja tulisi olla riittävästi asuinpaikasta riippumatta. Vastuu siitä, että lähisuhdeväkivaltaa kokenut nainen saa apua, tulee olla ammattilaisilla. Tämän lisäksi apua tulee saada nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.

Women are subjected to more violence in close relationships than men. Violence against women is often physical and sexual. Intimate partner violence causes both acute injuries and longer-term psychological problems. In general, intimate partner violence against a woman also affects the woman's children and other loved ones. Women are in a very vulnerable position after experiencing intimate partner violence, and seeking help often causes shame and a sense of guilt. Assistance should be actively provided so that the responsibility for seeking help does not remain with the victim of intimate partner violence.

The purpose of this master's thesis was to describe women's experiences of helping factors in intimate partner violence. The study is part of the international MiStory consortium study. Research material was collected between December 2020 and February 2021. Participants answered an electronic questionnaire in which connection they provided their contact information for the interview. The material in this thesis consisted of ten semi-structured individual interviews. The research data was analyzed using data-based content analysis.

The results brought forward some of the assisting bodies which had already been noticed in previous studies, such as various health professionals and third sector services. With the help of professionals, women were able to reach safety and the focused form of help. The approach of the professionals who helped women played an important role in the experience of aid. Professionals gave support with discussing intimate partner violence, promoting one’s own health and recovering. Assistance was also obtained from legislation and the authorities supervising it. Significant helpers were the people belonging to the woman's own close network. Loved ones supported the victim at different steps of the way, both in dealing with the matter and in concrete everyday matters. Women felt that several of their own resources had helped them to survive a violent relationship. Women described a lot of different things they do themselves to recover from their experiences of violence.

In conclusion, healthcare professionals need more information on how to meet a person who has experienced intimate partner violence, how to identify intimate partner violence and ways to help. It should be made easier to seek help and there should be enough low-threshold shelters, regardless of where you live. The responsibility for getting help should lie with the professionals. In addition, help should be obtained at an earlier stage.