Johtajuus oppimisen tukena. Pedagogisen johtajuuden hahmottelua toimialasta riippumattomissa organisaatioissa
Rautavuori, Maria (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104243422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104243422
Tiivistelmä
Pedagoginen johtajuus liitetään yleensä johtajuuteen erilaisissa kasvatusinstituutioissa, ja sitä on tutkittu vähemmän kasvatusinstituutioiden ulkopuolella. Tässä pro gradu -työssä tutkimustehtävänä oli hahmotella sitä, millaista pedagoginen johtajuus on toimialasta riippumattomissa organisaatioissa. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Millaista pedagoginen johtajuus on toimialasta riippumattomissa organisaatioissa? 2) Millaisia käsityksiä kohdeyrityksen yksiköiden tehdaspäälliköillä on omasta johtajuudestaan pedagogisen johtajuuden näkökulmasta?
Tutkimuksen kohteena oli erään suomalaisen yrityksen kahdeksan tehdaspäällikköä. Yrityksellä on useita toimipisteitä eri puolella maata, ja kaikki yrityksen tehdaspäälliköt osallistuivat tutkimukseen. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla, ja se analysoitiin fenomenografisella analyysillä.
Tutkimuksen tuloksena muodostettiin kolme kuvauskategoriaa kuvaamaan tehdaspäälliköiden erilaisia käsityksiä omasta johtajuudestaan pedagogisen johtajuuden näkökulmasta. Ensimmäisessä kategoriassa on neljä alakategoriaa. Ensimmäinen kuvauskategoria on Johtaja pedagogisen työyhteisön rakentajana, ja sen alakategorioina ovat Jatkuva oppiminen, Oppimisen tukeminen, Dialogisuus ja Luottamuksen edistäminen. Toinen kuvauskategoria on Oppimisen motivationaaliset ulottuvuudet ja kolmas kuvauskategoria Ihmisen ominaisuuksien muuttuvuus.
Tulosten perusteella tutkimuksessa hahmotellaan toimialasta riippumattoman pedagogisen johtajuuden malli, jossa pedagogisen johtajuuden elementit sijoitetaan sisäkkäisiin ympyröihin. Pedagogisen johtajuuden ytimessä on kasvun ajattelutapa eli uskomukset siitä, että ihminen voi ja pystyy kehittymään. Seuraava ympyrä käsittää ymmärryksen siitä, että oppiminen on moniulotteinen prosessi, johon vaikuttavat myös motivationaaliset tekijät. Uloimmalla ympyrällä sijaitsevat pedagogisen johtajuuden ulospäin näkyvät käytännöt, joihin kuuluu myös jaettu johtajuus eli yhteinen huolehtiminen organisaation perustehtävästä ja sen kehittämisestä.
Tutkimuksen tulokset eivät ole siirrettävissä tai yleistettävissä muihin toimintaympäristöihin, mutta hahmoteltu malli voi tutkimuksen tekijän näkemyksen mukaan tarjota uutta ymmärrystä pedagogisen johtajuuden ilmiöstä toimialasta riippumattomassa kontekstissa.
Tutkimuksen kohteena oli erään suomalaisen yrityksen kahdeksan tehdaspäällikköä. Yrityksellä on useita toimipisteitä eri puolella maata, ja kaikki yrityksen tehdaspäälliköt osallistuivat tutkimukseen. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla, ja se analysoitiin fenomenografisella analyysillä.
Tutkimuksen tuloksena muodostettiin kolme kuvauskategoriaa kuvaamaan tehdaspäälliköiden erilaisia käsityksiä omasta johtajuudestaan pedagogisen johtajuuden näkökulmasta. Ensimmäisessä kategoriassa on neljä alakategoriaa. Ensimmäinen kuvauskategoria on Johtaja pedagogisen työyhteisön rakentajana, ja sen alakategorioina ovat Jatkuva oppiminen, Oppimisen tukeminen, Dialogisuus ja Luottamuksen edistäminen. Toinen kuvauskategoria on Oppimisen motivationaaliset ulottuvuudet ja kolmas kuvauskategoria Ihmisen ominaisuuksien muuttuvuus.
Tulosten perusteella tutkimuksessa hahmotellaan toimialasta riippumattoman pedagogisen johtajuuden malli, jossa pedagogisen johtajuuden elementit sijoitetaan sisäkkäisiin ympyröihin. Pedagogisen johtajuuden ytimessä on kasvun ajattelutapa eli uskomukset siitä, että ihminen voi ja pystyy kehittymään. Seuraava ympyrä käsittää ymmärryksen siitä, että oppiminen on moniulotteinen prosessi, johon vaikuttavat myös motivationaaliset tekijät. Uloimmalla ympyrällä sijaitsevat pedagogisen johtajuuden ulospäin näkyvät käytännöt, joihin kuuluu myös jaettu johtajuus eli yhteinen huolehtiminen organisaation perustehtävästä ja sen kehittämisestä.
Tutkimuksen tulokset eivät ole siirrettävissä tai yleistettävissä muihin toimintaympäristöihin, mutta hahmoteltu malli voi tutkimuksen tekijän näkemyksen mukaan tarjota uutta ymmärrystä pedagogisen johtajuuden ilmiöstä toimialasta riippumattomassa kontekstissa.