Ulkomaisten avainhenkilöiden verotus suhteessa yhdenvertaisuuteen
Ahonen, Tommi (2021)
Ahonen, Tommi
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233416
Tiivistelmä
Avainhenkilöverotuksella tarkoitetaan ulkomaisille asiantuntijoille suunnattua verohuojennusta. Tietyt edellytykset täyttävä ulkomainen asiantuntija voi päästä normaalin progressiivisen verotuksen sijasta kevennetyn lähdeverotuksen piiriin tullessaan Suomeen töihin. Yhdenvertaisuus puolestaan on yksi keskeisimmistä perusoikeuksista suomalaisessa perusoikeusjärjestelmässä. Ihmisten yhdenvertaisuuden vaatimus ja syrjinnän kielto on kirjattu sekä perustuslakiin että yhdenvertaisuuslakiin. Se ei kuitenkaan ole rajoittamaton perusoikeus, vaan hyväksyttävän perusteen nojalla myös yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta voidaan poiketa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan avainhenkilöverotuksen ja yhdenvertaisuuden välistä suhdetta. Toisin sanoen selvityksen kohteena on se, onko avainhenkilöverotus perusteltu poikkeama yhdenvertaisuuden vaatimuksesta.
Tätä tarkoitusta varten tutkimuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi lain ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta keskeiset säännökset sekä lain esityöt. Samalla tavalla tutkimuksessa tarkastellaan perustuslain 6 §:ä, jossa säädetään yhdenvertaisuudesta, sekä yhdenvertaisuuslakia. Tutkimuksessa luodaan katsaus myös perustuslakivaliokunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin, joissa on käsitelty verotuksen suhdetta perustuslain yhdenvertaisuuden vaatimukseen. Ennakkoratkaisuiden avulla saadaan osviittaa siitä, miten lainsäätäjä ja tuomioistuin ovat aiemmin käsitelleet tapauksia, joissa esille on noussut verotuksen tai verohuojennusten suhde yhdenvertaisuuteen. Tarkastelun kohteena on myös Suomen verrokkimaiden mahdolliset avainhenkilöitä koskevat järjestelyt.
Tutkimustuloksena voidaan todeta, että juridisessa mielessä avainhenkilöverotuksen ja yhdenvertaisuuden suhde ei ole ongelmallinen. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan katsoa, että lainsäätäjällä on suurehko harkintamarginaali yrittäessään verolakien avulla ohjata yhteiskuntakehitystä. Tutkimuksessa havaittujen seikkojen perusteella on kuitenkin ilmeistä, että avainhenkilöverotuksessa on yhdenvertaisuuteen liittyvää ongelmallisuutta. Tämä ongelmallisuus on myös havaittu lainsäätäjän ja asiantuntijoiden toimesta. Tiivistettynä voidaan katsoa avainhenkilöverotuksen olevan huonoa veropolitiikkaa. Huono veropolitiikka ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole lainvastaista.
Tätä tarkoitusta varten tutkimuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi lain ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta keskeiset säännökset sekä lain esityöt. Samalla tavalla tutkimuksessa tarkastellaan perustuslain 6 §:ä, jossa säädetään yhdenvertaisuudesta, sekä yhdenvertaisuuslakia. Tutkimuksessa luodaan katsaus myös perustuslakivaliokunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin, joissa on käsitelty verotuksen suhdetta perustuslain yhdenvertaisuuden vaatimukseen. Ennakkoratkaisuiden avulla saadaan osviittaa siitä, miten lainsäätäjä ja tuomioistuin ovat aiemmin käsitelleet tapauksia, joissa esille on noussut verotuksen tai verohuojennusten suhde yhdenvertaisuuteen. Tarkastelun kohteena on myös Suomen verrokkimaiden mahdolliset avainhenkilöitä koskevat järjestelyt.
Tutkimustuloksena voidaan todeta, että juridisessa mielessä avainhenkilöverotuksen ja yhdenvertaisuuden suhde ei ole ongelmallinen. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan katsoa, että lainsäätäjällä on suurehko harkintamarginaali yrittäessään verolakien avulla ohjata yhteiskuntakehitystä. Tutkimuksessa havaittujen seikkojen perusteella on kuitenkin ilmeistä, että avainhenkilöverotuksessa on yhdenvertaisuuteen liittyvää ongelmallisuutta. Tämä ongelmallisuus on myös havaittu lainsäätäjän ja asiantuntijoiden toimesta. Tiivistettynä voidaan katsoa avainhenkilöverotuksen olevan huonoa veropolitiikkaa. Huono veropolitiikka ei kuitenkaan tässä tapauksessa ole lainvastaista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10930]
