Hyvä, paha etätyö: Etätyömahdollisuuksien jakautuminen ja yhteys palkansaajien kokemukseen työn laadusta

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa etätyömahdollisuuksien jakautumista erilaisissa palkansaajaryhmissä tarkastelemalla etätyömahdollisuuden ja eri henkilökohtaisten taustamuuttujien välisiä yhteyksiä. Tavoitteena on selvittää, kuinka yleistä etätyön tekeminen on palkansaajilla sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman, esimies- tai työnjohtoaseman ja koulutusasteen mukaan. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan etätyömahdollisuuden yhteyksiä työn laatuun vertailemalla etätyötä tehneiden ja sitä tekemättömien palkansaajien kokemuksia työn laadusta. Työn laadun tarkastelu rajataan neljään työn laadun keskeiseen ulottuvuuteen,jotka ovat osaaminen, autonomia, intensiteetti ja epävarmuus.

Tutkimuskirjallisuudessa etätyön on tunnistettu kasautuvan korkean ammatillisen aseman palkansaajasegmentille, jota luonnehtivat korkea sosioekonominen asema ja koulutusaste, suuret tulot ja työskentely asiantuntija- tai johtotehtävissä. Aiemmissa tutkimuksissa etätyön vaikutukset työn laatuun on havaittu voittopuolisen myönteisiksi.

Tutkielman aineisto on vuoden 2016 työolobarometri, joka on Työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain teetättämä mielipidetiedustelu. Aineiston perusjoukon muodostavat suomenkieliset 18–64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia viikossa. Tutkielman tutkimusmenetelmänä toimii ristiintaulukointi. Kvantitatiivinen analyysi toteutetaan kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan etätyömahdollisuuksien jakautumista etsimällä tilastollisia riippuvuuksia henkilökohtaisten taustamuuttujien, eli sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman, esimies- tai työnjohtoaseman sekä koulutusasteen ja etätyömahdollisuuden väliltä. Analyysin toisessa vaiheessa tarkastellaan ristiintaulukoimalla etätyömahdollisuuden ja työn laadun ulottuvuuksien välisiä yhteyksiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat etätyömahdollisuuksien jakautuvan epätasaisesti palkansaajien kesken.Saatujen tulosten mukaan kaikki valitut taustamuuttujat ovat tilastollisesti erittäin merkitsevää tasoa olevassa yhteydessä etätyömahdollisuuteen. Miehillä on naisia useammin etätyömahdollisuus. Eniten etätyötä tekevät yli 30- mutta alle 50-vuotiaat palkansaajat. Paikkariippumattoman työn mahdollisuus kasautuu korkean ammatillisen statuksen palkansaajille, sillä tulosten mukaan etätyömahdollisuutta ennustivat niin korkea sosioekonominen asema kuin korkeakoulututkinto ja esimiesasemakin. Etätyömahdollisuus vaikuttaa eriyttävän palkansaajien kokemuksia työn laadusta. Etätyö näyttää suojaavan joiltakin huonolaatuisen työn tuntomerkeiltä, kuten huonoilta koulutusmahdollisuuksilta, alhaiselta autonomialta, fyysiseltä kuormittavuudelta ja määräaikaisen työsuhteen tuottamalta rakenteelliselta epävarmuudelta. Etätyömahdollisuuden aikaansaamia hyvinvointivaikutuksia ei voi pitää näistä havainnoista huolimatta kokonaisvaltaisen myönteisinä. Etätyötä tehneet työskentelivät useammin tiukkojen aikataulujen mukaan ja he kokivat etätyötä tekemättömiä useammin työnsä henkisesti rasittavaksi. Irtisanomisuhka ja jatkotyöllistymismahdollisuudet eivät tuottaneet tilastollisesti merkitseviä eroja vertailuryhmien välille.