Between Tyranny and Anarchy: The Ideal of Nonviolence as a Means to Liberty in Percy Bysshe Shelley's "The Mask of Anarchy"

Abstract

This thesis examines Percy Bysshe Shelley’s political poem “The Mask of Anarchy,” and the ways and the reasons why it argues for nonviolence as the proper way for the common people to resist governmental oppression. The poem was written as a response to the 1819 Peterloo Massacre in Manchester, perpetrated by the forces of the British government. It depicts two possible futures rising from a tyrannical rule: one of anarchy, and the other of liberty. This thesis shows how Shelley feared a violent retaliation by the public. This fear of escalating violence was motivated by what had transpired during the French Revolution, where Shelley considers the revolution to have been quite literal; the tyranny that was to be overthrown was merely restored anew by the violent revolutionaries in anarchy. The study will, first, briefly examine what is meant by nonviolence as a form of resistance and how it can be an effective tactic of opposition. This is done by examining research done by political scientists Gene Sharp and Omar Wasow, respectively. Second, the thesis will discuss the philosophy of Percy Bysshe Shelley to establish how his ideas and principles that are present in his other writings are ultimately represented in the poetic verse of “The Mask of Anarchy.” Shelley is keenly aware of the struggle that the people are facing, but he nevertheless believes that were the people united in their efforts, they could form a powerful force and overcome their struggle for liberty. This study shows that the forces of Anarchy that are initially depicted in the poem are not merely a representation of the tyrannical monarchy, but the violent result of it: the degeneration of civil society. While being sympathetic to their suffering, Shelley does not absolve the public from their responsibility. Instead, he pleads with them to resist with nonviolence, as that is the only way to break the cycle of violence, and to achieve liberty.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Percy Bysshe Shelleyn poliittista runoa ”The Mask of Anarchyä” ja niitä perusteita ja keinoja, joilla runo argumentoi sorretun kansan väkivallattoman vastarinnan puolesta. Runo on Shelleyn vastaus vuoden 1819 Peterloon verilöylyyn Manchesterissa, jossa valtion sotilaat hyökkäsivät mielenosoittajia vastaan. Runossaan Shelley kirjoittaa kahdesta tulevaisuudesta, jotka seuraavat hallituksen tyrannisesta vallankäytöstä, joista toisessa yhteiskunta vaipuu anarkiaan ja toisessa kansa saa vapauden. Tämä tutkimus osoittaa sen, kuinka Shelley pelkää kansan nousevan väkivaltaiseen vastarintaan. Tämä pelko juontaa juurensa Ranskan vallankumouksesta, jossa Shelleyn mukaan aiempi monarkian harjoittama tyrannia lopulta vain korvattiin kansan harjoittamalla väkivallalla – anarkialla. Ensiksi tutkimus käsittelee Gene Sharpin ja Omar Wasow’n tutkimuksia väkivallattoman vastarinnan merkityksestä sekä siitä, kuinka väkivallattomuus voi olla taktisesti tehokas keino yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi. Tämän jälkeen tutkimuksessa käsitellään Percy Bysshe Shelleyn omia filosofisia ja poliittisia ajatuksia, jotka esiintyvät hänen muissa kirjoitelmissa. Nämä tutkimukset sekä Shelleyn ajatukset ja periaatteet luovat pohjan runon ”The Mask of Anarchy” luennalle, jossa nämä ideat realisoituvat. Shelleyn runossa tulee ilmi, että hän ymmärtää kansan kokeman tuskan, mutta uskoo kuitenkin, että yhteistyöllä tavallinen kansa muodostaa voimakkaan vastarinnan ja täten pystyy saavuttamaan tavoitteen vapaudesta. Tämä tutkimus osoittaa, että anarkian joukot, joista runon alussa puhutaan, eivät edusta vain tyrannista monarkiaa. Sen sijaan anarkian ilmaantuminen ja verinen valtaannousu runossa kuvaavat tyrannisen monarkian lopputulosta: kansalaisyhteiskunnan rappeutumista. Vaikka Shelley ymmärtää kansan kokeman kärsimyksen, hän silti näkee kansan olevan velvoitettu toimimaan vastuullisesti. Hän pyytää kansaa vastustamaan sortoa väkivallattomasti, koska se on ainoa keino päättämään väkivaltaisuuden kierteen ja saavuttamaan vapauden.