Aineistonhallinnan eri toimijarooleissa: tamperelaisten korkeakoulujen tutkijoiden suhtautuminen tutkimusaineistojen avoimuuteen ja hyödyntämiseen Tampere3-hankkeen aikaan
Pasanen, Anna-Riikka (2021)
Pasanen, Anna-Riikka
2021
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104253475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104253475
Tiivistelmä
Tutkielmassani selvitettiin ensiksikin, miten Tampereen yliopiston (TaY), Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tutkijat suhtautuivat Tampere3-hankkeen aikoihin tutkimusaineistojen avoimuuden toteuttamiseen ja tutkimusaineistojen hyödyntämiseen, toiseksi erosivatko heidän aineistonhallinnan näkemyksensä ja käytäntönsä toisistaan ja kolmanneksi vaikuttiko korkeakoulutausta niihin. Aihetta taustoitettiin esimerkiksi avoimen tieteen periaatteilla ja tutkimusaineistojen elinkaarella sekä aiempien tutkimusten havainnoilla aineistojen avoimuuden esteistä ja kannustimista.
Kolmen korkeakoulun intranet-sivuilla keväällä 2018 jaetulla kyselyllä saatiin 16 analysointikelpoista vastausta. Saadut tulokset esitettiin hyödyntämällä viitekehystä, jossa aineistonhallinta jäsennettiin aineiston keruun, normien, tiedeyhteisön, uudelleenkäytön, käytettävyyden ja tiedeinstituutioiden osa-alueisiin. Niihin liitettiin aineistonhallinnalle hahmotetut toimijaroolit: aineiston kerääjä, suojelija, käsittelijä, uudelleenkäyttäjä ja uudelleenkäytön valvoja sekä aineistonhallinnan tuen saaja ja tiedeyhteisön jäsen. Roolijakoon johdatti kirjallisuudesta noussut huomio, jonka mukaan tutkimusta ja aineistonhallintaa koskevat toimijaroolit voivat vaikuttaa aineistonhallinnan vastuunjakoon ja tuloksellisuuteen. Tunnistamalla, millaisiin rooleihin eritaustaiset tutkijat astuvat – onko näkemyksissä tai käyttäytymismalleissa samaa – voidaan osaltaan tukea Tampereen uuden korkeakouluyhteisön tutkimusaineistojen hallinnan, ja siten myös tutkimustyön, kehittämistoimien mielekästä kohdentamista.
Tutkijoiden suhtautumista tutkimusaineistojen avoimuuteen selvitettiin tiedustelemalla heidän kantojaan ensiksikin aineistonhallinnan eri rooleihin liitettyihin syihin jättää aineistoja jakamatta ja toiseksi ehtoihin, joita aineistojen avoimuudelle voisi asettaa. TAMK:n ja TaY:n vastaajat olivat aktiivisimpia ehtojen asettajia uudelleenkäytön valvojan rooliin ja TAMK:n ja TTY:n vastaajat aineiston kerääjän rooliin liittyen. Aineistojensa jakamatta jättämistä TAMK:n ja TTY:n vastaajat perustelivat eniten aineistonhallinnan tuen saajan rooliin ja TAMK:n ja TaY:n vastaajat suojelijan rooliin liittyvillä syillä.
Tilastollisena testinä käytettiin pienten otosten analysointiin sopivaa Fisher-Freeman-Haltonin eksaktia testiä. Sen mukaan korkeakoulutausta toi tilastollisesti merkitseviä eroja vastaajien välille kaikkiin muihin rooleihin paitsi aineiston käsittelijään liittyneissä kysymyksissä. TAMK:n vastaajajoukossa suhtauduttiin muita myönteisemmin aineiston kerääjän rooliin liitettyihin tutkimusaineistojen avoimuuden ehtoihin, yksittäisistä ehdoista jaettuun tekijyyteen. Lisäksi vain heidän parissaan toivottiin aineiston keruun ja säilytyksen kustannusten kattamista aineistojen uudelleenkäytön ehdoksi, mikä liittyi aineistonhallinnan tuen saajan rooliin. TTY:n vastaajajoukko taas torjui muita voimakkaammin sekä aineiston suojelijan että uudelleenkäytön valvojan roolit. TaY:n vastaajien parissa suojelijan roolilla oli vahva sija, ja julkaisuoikeuksien puuttuminen oli heille muita keskeisempi syy rajata aineistojen avoimuutta. Tiedeyhteisön jäsenen roolia tarkasteltaessa vain TaY:n vastaajajoukossa puollettiin väittämää ”muut saavat helposti aineistojani käyttöönsä” ja vain TTY:n vastaajajoukossa pidettiin kyseiseen rooliin liitettyä syytä ”muut eivät tarvitse aineistojani” perusteena jättää aineistoja jakamatta.
Valtaosa vastaajista näki tutkimusaineistoille alkuperäistarkoituksesta erovia hyödyntämistapoja, mutta he olivat valmiimpia jakamaan aineistojaan kuin hyödyntämään itse valmiita aineistoja. Näkemyksiä ja käytäntöjä vertailtaessa taas havaittiin, että vaikka vastaajat korkeakoulutaustasta riippumatta käyttivät vähän metadataa ja olivat huolissaan tutkimusaineistojen tulkintaongelmista ja vain puolet heistä kielsi jyrkästi jättäneensä oman alansa aineistoja käyttämättä vaikeaselkoisuuden vuoksi, enemmistö oli tyytyväisiä aineistonsa hyödyntämisprosesseihin. Ristiriidan yksi selitys on, että potentiaalisesti haastavia valmiita aineistoja ei harkitakaan käytettäviksi, vaan ne rajataan pois heti tutkimusprosessin alussa eivätkä ne päädy analysoitaviksi asti. Siten onnistuneen aineistonhallinnan yhteyttä tutkimuksen alkuvaiheisiin ei välttämättä aina tunnisteta: metatieto voisi tehdä useammista tutkimusaineistoista ymmärrettäviä.
Kolmen korkeakoulun intranet-sivuilla keväällä 2018 jaetulla kyselyllä saatiin 16 analysointikelpoista vastausta. Saadut tulokset esitettiin hyödyntämällä viitekehystä, jossa aineistonhallinta jäsennettiin aineiston keruun, normien, tiedeyhteisön, uudelleenkäytön, käytettävyyden ja tiedeinstituutioiden osa-alueisiin. Niihin liitettiin aineistonhallinnalle hahmotetut toimijaroolit: aineiston kerääjä, suojelija, käsittelijä, uudelleenkäyttäjä ja uudelleenkäytön valvoja sekä aineistonhallinnan tuen saaja ja tiedeyhteisön jäsen. Roolijakoon johdatti kirjallisuudesta noussut huomio, jonka mukaan tutkimusta ja aineistonhallintaa koskevat toimijaroolit voivat vaikuttaa aineistonhallinnan vastuunjakoon ja tuloksellisuuteen. Tunnistamalla, millaisiin rooleihin eritaustaiset tutkijat astuvat – onko näkemyksissä tai käyttäytymismalleissa samaa – voidaan osaltaan tukea Tampereen uuden korkeakouluyhteisön tutkimusaineistojen hallinnan, ja siten myös tutkimustyön, kehittämistoimien mielekästä kohdentamista.
Tutkijoiden suhtautumista tutkimusaineistojen avoimuuteen selvitettiin tiedustelemalla heidän kantojaan ensiksikin aineistonhallinnan eri rooleihin liitettyihin syihin jättää aineistoja jakamatta ja toiseksi ehtoihin, joita aineistojen avoimuudelle voisi asettaa. TAMK:n ja TaY:n vastaajat olivat aktiivisimpia ehtojen asettajia uudelleenkäytön valvojan rooliin ja TAMK:n ja TTY:n vastaajat aineiston kerääjän rooliin liittyen. Aineistojensa jakamatta jättämistä TAMK:n ja TTY:n vastaajat perustelivat eniten aineistonhallinnan tuen saajan rooliin ja TAMK:n ja TaY:n vastaajat suojelijan rooliin liittyvillä syillä.
Tilastollisena testinä käytettiin pienten otosten analysointiin sopivaa Fisher-Freeman-Haltonin eksaktia testiä. Sen mukaan korkeakoulutausta toi tilastollisesti merkitseviä eroja vastaajien välille kaikkiin muihin rooleihin paitsi aineiston käsittelijään liittyneissä kysymyksissä. TAMK:n vastaajajoukossa suhtauduttiin muita myönteisemmin aineiston kerääjän rooliin liitettyihin tutkimusaineistojen avoimuuden ehtoihin, yksittäisistä ehdoista jaettuun tekijyyteen. Lisäksi vain heidän parissaan toivottiin aineiston keruun ja säilytyksen kustannusten kattamista aineistojen uudelleenkäytön ehdoksi, mikä liittyi aineistonhallinnan tuen saajan rooliin. TTY:n vastaajajoukko taas torjui muita voimakkaammin sekä aineiston suojelijan että uudelleenkäytön valvojan roolit. TaY:n vastaajien parissa suojelijan roolilla oli vahva sija, ja julkaisuoikeuksien puuttuminen oli heille muita keskeisempi syy rajata aineistojen avoimuutta. Tiedeyhteisön jäsenen roolia tarkasteltaessa vain TaY:n vastaajajoukossa puollettiin väittämää ”muut saavat helposti aineistojani käyttöönsä” ja vain TTY:n vastaajajoukossa pidettiin kyseiseen rooliin liitettyä syytä ”muut eivät tarvitse aineistojani” perusteena jättää aineistoja jakamatta.
Valtaosa vastaajista näki tutkimusaineistoille alkuperäistarkoituksesta erovia hyödyntämistapoja, mutta he olivat valmiimpia jakamaan aineistojaan kuin hyödyntämään itse valmiita aineistoja. Näkemyksiä ja käytäntöjä vertailtaessa taas havaittiin, että vaikka vastaajat korkeakoulutaustasta riippumatta käyttivät vähän metadataa ja olivat huolissaan tutkimusaineistojen tulkintaongelmista ja vain puolet heistä kielsi jyrkästi jättäneensä oman alansa aineistoja käyttämättä vaikeaselkoisuuden vuoksi, enemmistö oli tyytyväisiä aineistonsa hyödyntämisprosesseihin. Ristiriidan yksi selitys on, että potentiaalisesti haastavia valmiita aineistoja ei harkitakaan käytettäviksi, vaan ne rajataan pois heti tutkimusprosessin alussa eivätkä ne päädy analysoitaviksi asti. Siten onnistuneen aineistonhallinnan yhteyttä tutkimuksen alkuvaiheisiin ei välttämättä aina tunnisteta: metatieto voisi tehdä useammista tutkimusaineistoista ymmärrettäviä.