Poliisiyhdyshenkilön urapolku : suunniteltua vai ajautumista
Pöyhönen, Tuomas (2021)
2021
Turvallisuushallinnon maisteriohjelma - Master's Programme in Security Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104263628
Tiivistelmä
Suomen poliisin toimintaympäristö kansainvälistyy yhteiskunnan muutoksen mukana. Samalla kansainvälisen yhteistyön merkitys lisääntyy. Suomen poliisi sijoittaa yhdyshenkilöitä työskentelemään ulkomaille Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin ja alueille. Poliisihallitus on määritellyt toiminnassa noudatettavat periaatteet yhdyshenkilöiden tehtävistä, sijoituspaikoista ja toiminnan ohjaamisesta.
Poliisin yhdyshenkilön tehtävänä on (1) tuottaa ja hankkia Suomen kansallisen poliisitoiminnan ja rikollisuuden tilanne- ja torjuntakuvan kannalta tärkeitä tietoja sekä (2) edesauttaa asemamaan viranomaisten kykyä torjua ja estää ennalta Suomeen ja Suomesta suuntautuvaa rikollisuutta. Tämä mahdollistaa rikosvastuun toteutumisen rikoksen tekijän kotimaassa. Lisäksi tehtävänä on (3) välittää ja jouduttaa Suomesta asemamaahan lähetettyjen virka- ja oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanoa, ottaen huomioon kansainväliset sopimukset sekä toiminnan vastavuoroisuus asemamaan viranomaisten käsitellessä ja lähettäessä vastaavia pyyntöjä Suomeen tai muihin Pohjoismaihin.
Pro gradu -tutkielman kohteena on Suomen poliisin kansainvälinen yhdyshenkilötoiminta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten poliisimiehestä kehittyy ja valikoituu poliisiyhdyshenkilö ja onko heillä havaittavaa ja suunnitelmallista urapolkua. Lisäksi on tarkoitus selvittää, miten tehtävässä kertynyttä kansainvälistä ammatillista osaamista hyödynnetään poliisihallinnossa.
Tutkimus on hallintotieteellinen ja tutkimusotteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kevään 2021 aikana teemahaastattelemalla kahtatoista (12) Suomen poliisin yhdyshenkilönä toimivaa poliisimiestä. Näiden joukossa on ensimmäisellä yhdyshenkilötehtävässään olevia samoin kuin useammalla yhdyshenkilötehtävällä olleita henkilöitä. Teoreettinen viitekehys muodostuu uratutkimuksesta, eritysesti ura-ankkureista ja urakäyttäytymisen tutkimuksesta, sekä osaamisen ja johtamisen teorioista.
Tutkimuksen tulosten perusteella poliisin yhdyshenkilöksi kehittyminen muodostaa urapolun, eikä yhdyshenkilöksi ajauduta sattumalta. Lisäksi poliisin yhdyshenkilön työuransa aikana käymät kehityskeskustelut on nähtävä jatkumona ja kiinteänä osana yhdyshenkilölle laadittavaa henkilökohtaista valmennus- ja kehityssuunnitelmaa.
Tutkimus tarjoaa työkaluja poliisiyhdyshenkilöille, yhdyshenkilöksi aikoville poliisimiehille, esimiehille ja toiminnasta vastaaville sekä ylipäätään Suomen poliisin kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneelle henkilölle.
Poliisin yhdyshenkilön tehtävänä on (1) tuottaa ja hankkia Suomen kansallisen poliisitoiminnan ja rikollisuuden tilanne- ja torjuntakuvan kannalta tärkeitä tietoja sekä (2) edesauttaa asemamaan viranomaisten kykyä torjua ja estää ennalta Suomeen ja Suomesta suuntautuvaa rikollisuutta. Tämä mahdollistaa rikosvastuun toteutumisen rikoksen tekijän kotimaassa. Lisäksi tehtävänä on (3) välittää ja jouduttaa Suomesta asemamaahan lähetettyjen virka- ja oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanoa, ottaen huomioon kansainväliset sopimukset sekä toiminnan vastavuoroisuus asemamaan viranomaisten käsitellessä ja lähettäessä vastaavia pyyntöjä Suomeen tai muihin Pohjoismaihin.
Pro gradu -tutkielman kohteena on Suomen poliisin kansainvälinen yhdyshenkilötoiminta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten poliisimiehestä kehittyy ja valikoituu poliisiyhdyshenkilö ja onko heillä havaittavaa ja suunnitelmallista urapolkua. Lisäksi on tarkoitus selvittää, miten tehtävässä kertynyttä kansainvälistä ammatillista osaamista hyödynnetään poliisihallinnossa.
Tutkimus on hallintotieteellinen ja tutkimusotteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty kevään 2021 aikana teemahaastattelemalla kahtatoista (12) Suomen poliisin yhdyshenkilönä toimivaa poliisimiestä. Näiden joukossa on ensimmäisellä yhdyshenkilötehtävässään olevia samoin kuin useammalla yhdyshenkilötehtävällä olleita henkilöitä. Teoreettinen viitekehys muodostuu uratutkimuksesta, eritysesti ura-ankkureista ja urakäyttäytymisen tutkimuksesta, sekä osaamisen ja johtamisen teorioista.
Tutkimuksen tulosten perusteella poliisin yhdyshenkilöksi kehittyminen muodostaa urapolun, eikä yhdyshenkilöksi ajauduta sattumalta. Lisäksi poliisin yhdyshenkilön työuransa aikana käymät kehityskeskustelut on nähtävä jatkumona ja kiinteänä osana yhdyshenkilölle laadittavaa henkilökohtaista valmennus- ja kehityssuunnitelmaa.
Tutkimus tarjoaa työkaluja poliisiyhdyshenkilöille, yhdyshenkilöksi aikoville poliisimiehille, esimiehille ja toiminnasta vastaaville sekä ylipäätään Suomen poliisin kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneelle henkilölle.