Translation Strategies of Realia in the Children’s Book This is Finland
Kuusikko, Otto (2021)
Kuusikko, Otto
2021
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104243438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104243438
Tiivistelmä
In this thesis, I study the translation strategies of realia in the children’s picture book Tatun ja Patun Suomi (2007), and its English translation This is Finland (2007). I examine what different types of realia are found in the book, and what strategies are used to translate them. The aim of this thesis is to find out how these translation strategies affect the text as a whole, and how the translator approaches a text which has its focus on a single country and its culture.
My data consists of the realia found in Tatun ja Patun Suomi and their English translations. I follow a description of realia presented by Ritva Leppihalme (2011), according to which realia are concepts that are found in the source culture but not in the target culture. I categorise the Finnish realia based on what they are related to and if they are proper or common nouns, and their translations by their translation strategy based on the strategies presented by Leppihalme (2001).
In the theoretical background, I discuss and define the terms realia, translation strategy, and domestication and foreignisation. I examine the concept of children’s literature and children’s picture book, as well as what translators need to take account to when translating literature aimed for a child audience. I also examine two previous studies with similar topics.
In my analysis I found that around half of the realia in the data are proper nouns, and that the common nouns are related to the history, culture and nature of Finland. The most used translation strategies of realia were direct transfer, calque, and explicitation. From the translation strategies used in the data, no clear global strategy can be inferred, but it can be stated that the realia were translated in a way that supports conveying information to the target audience. Tässä opinnäytetyössä tutkin reaalioiden käännösstrategioita lasten kuvakirjassa Tatun ja Patun Suomi (2007), sekä sen englanninkielisessä käännöksessä This is Finland (2007). Tarkastelen millaisia reaalioita kirjassa esiintyy, ja millaisia käännösstrategioita niiden kääntämiseen käytetään. Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten käytetyt käännösstrategiat vaikuttavat tekstiin kokonaisuutena, ja miten kääntäjä lähestyy tekstiä, joka keskittyy yksittäiseen maahan ja sen kulttuuriin.
Aineistoni koostuu Tatun ja Patun Suomi -kirjassa esiintyvistä reaalioista sekä niiden englanninkielisistä käännöksistä. Hyödynnän Ritva Leppihalmeen (2011) esittämää reaalian määritelmää, jonka mukaan reaaliat ovat lähtökulttuurissa esiintyviä käsitteitä, joita ei esiinny kohdekulttuurissa. Luokittelen suomenkieliset reaaliat niiden aihepiirien mukaan, sekä sen perusteella, ovatko ne erisnimiä vai yleisnimiä. Reaalioiden käännökset luokittelen niiden käännösstrategioiden mukaan käyttäen Leppihalmeen (2001) esittämää luokittelua.
Taustateoriassa määrittelen reaalian, käännösstrategian sekä kotouttamisen ja vieraannuttamisen käsitteet. Tarkastelen lastenkirjallisuuden ja lasten kuvakirjan käsitteitä, sekä asioita, joita kääntäjien tulee ottaa huomioon lastenkirjallisuutta käännettäessä. Lisäksi tarkastelen kahta aikaisempaa saman aihepiirin tutkielmaa.
Analyysissäni sain selville, että noin puolet aineistoni reaalioista on erisnimiä, ja että yleisnimireaaliat liittyvät Suomen historiaan, kulttuuriin ja luontoon. Aineistossa käytetyistä käännösstrategioista yleisimmät ovat suora siirto, käännöslaina sekä eksplisitaatio. Aineistossa esiintyvien reaalioiden käännösstrategioiden pohjalta ei voi päätellä selkeää kokonaisstrategiaa, mutta voidaan sanoa, että reaaliat on käännetty tavalla, joka tukee tiedon välittymistä lukijalle
My data consists of the realia found in Tatun ja Patun Suomi and their English translations. I follow a description of realia presented by Ritva Leppihalme (2011), according to which realia are concepts that are found in the source culture but not in the target culture. I categorise the Finnish realia based on what they are related to and if they are proper or common nouns, and their translations by their translation strategy based on the strategies presented by Leppihalme (2001).
In the theoretical background, I discuss and define the terms realia, translation strategy, and domestication and foreignisation. I examine the concept of children’s literature and children’s picture book, as well as what translators need to take account to when translating literature aimed for a child audience. I also examine two previous studies with similar topics.
In my analysis I found that around half of the realia in the data are proper nouns, and that the common nouns are related to the history, culture and nature of Finland. The most used translation strategies of realia were direct transfer, calque, and explicitation. From the translation strategies used in the data, no clear global strategy can be inferred, but it can be stated that the realia were translated in a way that supports conveying information to the target audience.
Aineistoni koostuu Tatun ja Patun Suomi -kirjassa esiintyvistä reaalioista sekä niiden englanninkielisistä käännöksistä. Hyödynnän Ritva Leppihalmeen (2011) esittämää reaalian määritelmää, jonka mukaan reaaliat ovat lähtökulttuurissa esiintyviä käsitteitä, joita ei esiinny kohdekulttuurissa. Luokittelen suomenkieliset reaaliat niiden aihepiirien mukaan, sekä sen perusteella, ovatko ne erisnimiä vai yleisnimiä. Reaalioiden käännökset luokittelen niiden käännösstrategioiden mukaan käyttäen Leppihalmeen (2001) esittämää luokittelua.
Taustateoriassa määrittelen reaalian, käännösstrategian sekä kotouttamisen ja vieraannuttamisen käsitteet. Tarkastelen lastenkirjallisuuden ja lasten kuvakirjan käsitteitä, sekä asioita, joita kääntäjien tulee ottaa huomioon lastenkirjallisuutta käännettäessä. Lisäksi tarkastelen kahta aikaisempaa saman aihepiirin tutkielmaa.
Analyysissäni sain selville, että noin puolet aineistoni reaalioista on erisnimiä, ja että yleisnimireaaliat liittyvät Suomen historiaan, kulttuuriin ja luontoon. Aineistossa käytetyistä käännösstrategioista yleisimmät ovat suora siirto, käännöslaina sekä eksplisitaatio. Aineistossa esiintyvien reaalioiden käännösstrategioiden pohjalta ei voi päätellä selkeää kokonaisstrategiaa, mutta voidaan sanoa, että reaaliat on käännetty tavalla, joka tukee tiedon välittymistä lukijalle
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]