Metsän lapsi tahdon olla: Leikin sukupuolittuneisuus metsäesiopetuksessa
Tervaharju, Tiia-Mari (2021)
Tervaharju, Tiia-Mari
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104253462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104253462
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin leikin sukupuolittuneisuutta suomalaisessa metsäesiopetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka sukupuoli vaikuttaa lasten leikkiryhmiin sekä leikkien aiheisiin ja rooleihin, kun leikkiympäristönä on perinteisten esiopetustilojen sijaan metsä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa on vaikutteita etnografisesta tutkimusotteesta. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla ja videoimalla lasten leikkitilanteita metsäesiopetuksessa kolmen päivän aikana, sekä haastattelemalla kahta esiopetusryhmän työntekijää. Aineiston analyysissä havainnoidut ja litteroidut leikkitilanteet teemoiteltiin sukupuolistereotyyppisiin, sukupuolineutraaleihin ja sukupuolistereotypioita haastaviin leikkivalintoihin. Teemahaastattelun tavoite oli tarkastella ryhmän henkilöstön kokemuksia sukupuolittuneisuudesta ryhmän leikissä, ja peilata niitä havainnointiaineistoon.
Tutkimustulokset osoittivat, että metsäesiopetusryhmässä lapset sekä uusintivat että haastoivat sukupuolistereotypioita leikissä. Lasten leikkikaverivalinnoissa ilmeni selkeä sukupuolijako tyttöjen ja poikien välillä. Kuitenkin leikkien sisällöt, leikkiaiheet ja leikkiroolit olivat pääasiassa sukupuolineutraaleja ja hyvin yhteneviä leikkijöiden sukupuolesta riippumatta. Toisinaan lapset myös haastoivat leikeissään stereotyyppisiä sukupuolirooleja. Ryhmän henkilöstön teemahaastatteluissa tärkeimmiksi teemoiksi nousivat mielikuvitukseen ja roolileikkeihin kannustava leikkiympäristö sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön valmiudet toteuttaa sukupuolisensitiivistä kasvatusta.
Aiemmissa leikin sukupuolittuneisuutta tutkineissa etnografioissa havaitut vahvasti sukupuolistereotyyppiset leikkiaiheet eivät näkyneet metsäympäristössä. Tätä saattaa selittää perinteisten lelujen puuttuminen, joiden on nähty jakavan leikkejä vahvasti ”tyttöjen ja poikien leikkeihin”, sekä toisaalta leikkiympäristö, joka kannustaa kaikkia lapsia sukupuolesta riippumatta mielikuvituksen käyttöön, roolileikkiin, itsensä haastamiseen ja tilan ottoon. Toimintaympäristöä ratkaisevampaa on varhaiskasvatuksen henkilöstön ymmärrys sukupuolen vaikutuksesta lasten leikkiin. Metsä esiopetuksen toiminta- ja leikkiympäristönä näyttäisi tukevan sukupuolisensitiivisen kasvatuksen tavoitteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa on vaikutteita etnografisesta tutkimusotteesta. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla ja videoimalla lasten leikkitilanteita metsäesiopetuksessa kolmen päivän aikana, sekä haastattelemalla kahta esiopetusryhmän työntekijää. Aineiston analyysissä havainnoidut ja litteroidut leikkitilanteet teemoiteltiin sukupuolistereotyyppisiin, sukupuolineutraaleihin ja sukupuolistereotypioita haastaviin leikkivalintoihin. Teemahaastattelun tavoite oli tarkastella ryhmän henkilöstön kokemuksia sukupuolittuneisuudesta ryhmän leikissä, ja peilata niitä havainnointiaineistoon.
Tutkimustulokset osoittivat, että metsäesiopetusryhmässä lapset sekä uusintivat että haastoivat sukupuolistereotypioita leikissä. Lasten leikkikaverivalinnoissa ilmeni selkeä sukupuolijako tyttöjen ja poikien välillä. Kuitenkin leikkien sisällöt, leikkiaiheet ja leikkiroolit olivat pääasiassa sukupuolineutraaleja ja hyvin yhteneviä leikkijöiden sukupuolesta riippumatta. Toisinaan lapset myös haastoivat leikeissään stereotyyppisiä sukupuolirooleja. Ryhmän henkilöstön teemahaastatteluissa tärkeimmiksi teemoiksi nousivat mielikuvitukseen ja roolileikkeihin kannustava leikkiympäristö sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön valmiudet toteuttaa sukupuolisensitiivistä kasvatusta.
Aiemmissa leikin sukupuolittuneisuutta tutkineissa etnografioissa havaitut vahvasti sukupuolistereotyyppiset leikkiaiheet eivät näkyneet metsäympäristössä. Tätä saattaa selittää perinteisten lelujen puuttuminen, joiden on nähty jakavan leikkejä vahvasti ”tyttöjen ja poikien leikkeihin”, sekä toisaalta leikkiympäristö, joka kannustaa kaikkia lapsia sukupuolesta riippumatta mielikuvituksen käyttöön, roolileikkiin, itsensä haastamiseen ja tilan ottoon. Toimintaympäristöä ratkaisevampaa on varhaiskasvatuksen henkilöstön ymmärrys sukupuolen vaikutuksesta lasten leikkiin. Metsä esiopetuksen toiminta- ja leikkiympäristönä näyttäisi tukevan sukupuolisensitiivisen kasvatuksen tavoitteita.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]