Opinto-ohjaajien minäpystyvyyskäsitykset teknisten työvälineiden käytössä ja ajatuksia teknologian jatkuvasta kehityksestä

Abstract

Tämän monimenetelmätutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ilmeneekö opinto-ohjaajien yleisten minäpystyvyyskäsityksen ja teknisten työvälineiden käytön vahvuuksien ja heikkouksin välillä yhteyttä sekä minkälaisia ajatuksia tekniikan jatkuva kehittyminen herättää ohjaajissa. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan ihmisen uskomuksia ja luottamusta omiin kykyihinsä, joiden avulla hän pystyy toimimaan ja selviytymään tilannekohtaisista haasteista. Teknisillä työvälineillä tarkoitetaan muun muassa tietokoneita, ohjelmia, sovelluksia ja erilaisia verkkomateriaaleja, joita opinto-ohjaajat käyttävät päivittäin työssään. Opinto-ohjaajien näkemyksiä minäpystyvyydestä ja teknisten työvälineiden käytöstä kerättiin e-kyselylomakkeella avoimessa Facebook-ryhmässä touko-kesäkuussa 2020. Kyselyn perusjoukoksi muodostui yläkouluissa, lukioissa tai molemmissa työskentelevät opinto-ohjaajat. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä, Likert-asteikollisen yleisen minäpystyvyyden mittarin sekä avoimia kysymyksiä. Yleisen minäpystyvyysmittarin tarkoituksena on arvioina ihmisen näkemyksiä selviytyä hänelle vaikeista elämäntilanteista. Positiiviset näkemykset selviytymistaidoista kuvastavat henkilön myönteistä minäpystyvyyttä, kun taas negatiiviset näkemykset vaikuttavat minäpystyvyyden kokemiseen negatiivisena. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin käyttämällä määrällisiä ja laadullisia analyysimenetelmiä, kuten faktorianalyysia ja teemoittelua. Tutkimuksen tulokset on esitetty kysymysjärjestyksen mukaisesti analysoimalla ensimmäiseksi minäpystyvyysmittarin tulokset määrällisin menetelmin. Avointen kysymysten vastausten analysointi tapahtui peilaamalla vastauksia tutkimuskysymyksiin ja muodostaen täten niihin vastauksia antavia teemoja. Tulokset osoittivat, että ohjaajien (n=37) minäpystyvyyskäsitykset näyttäytyivät hyvin myönteisinä, ja heidän minäpystyvyyttänsä vahvistivat erityisesti omiin kykyihin luottaminen ja luovuus. Myös opinto-ohjaajat nimesivät enemmän vahvuustekijöitä, kuin haasteita teknisten työvälineiden käytössä. Vahvuustekijöiksi ohjaajat kertoivat omatoimisuuden, kärsivällisyyden, korkean motivaation, perusasioiden osaaminen koetaan riittävänä sekä positiivinen asenne tekniikan käytössä. Myöskään opinto-ohjaajat eivät kokeneet teknisten työvälineiden kehittymistä ja osaamistason jatkuvaa päivittämistä raskaana tai negatiivisena asiana. Tekniikan koetaan helpottavan viestintää, tietojen jakamista, päivittämistä, yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä kokonaisuudessaan tekniikka nähdään monipuolistavan ja tarjoavan uusia ideoita ja menetelmiä nykypäivän opinto-ohjaukseen.

The purpose of this mixed-method study is to determine whether, does study counsellors’ general self-efficacy perceptions are related to their experiences of their strengths and weaknesses in using technical tools in study counselling. This study also surveys study counsellors’ thoughts and views about continuous development of technical tools. Self-efficacy refers to the beliefs and confidence in own abilities that help an individual to function and cope with challenging situations. Technical tools include computers, programs, applications, and various online materials that study counselors use on a daily basis in their work. The data was collected in an open Facebook group in May-June 2020, and the survey was answered by study counsellors working in lower secondary schools, upper secondary schools, or both. The questionnaire included multiple-choice questions, a general self-efficacy scale and open questions. The general self-efficacy measures the general sense of perceived self-efficacy coping with daily hassles and to adapting stressful events in life. Positive views of coping skills reflect a person’s positive self-efficacy, while negative views have a negative impact to person’s self-efficacy. In data analysis, I used quantitative and qualitative analysis methods such as factor analysis and thematic analysis. Research results are presented in the order of the questions; first analyzing the results of the self-efficacy scale using quantitative methods. Secondly, I analyzed open questions using thematic analysis. According to the results, study counsellors (N=37) had a very positive view of their self-efficacy, and especially self-confidence and creativity had a significant positive relation to it. In general, study counsellors experienced more strengths than challenges in using technical tools. Counsellors strengths are patience, high motivation, positive attitude and self-confidence using technical tools. The study counsellors didn’t experience the development of technical tools and the constant requirement of professional development related to technology as a difficult or negative issue. Technology is perceived to facilitate communication, collaboration, information sharing and updating. All in all, technology diversifies and offers new ideas and methods for today’s study guidance.