Sosiaalinen media varhaiskasvatuksessa
Rintala, Heli (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104243453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104243453
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen rooli sosiaalisella medialla ja tulevaisuustaidoilla on varhaiskasvatuksen arjessa. Eräänä kiinnostuksen kohteena oli, mitkä tekijät estävät sosiaalisen median hyödyntämisen varhaiskasvatuksessa ja mitä etua sen käytöstä on.
Tutkimuksessa käytettiin monimenetelmällistä tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella sähköisellä kyselyllä vuosina 2019 ja 2020. Kyselyt sisälsivät sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Tutkimuskohteena oli ensimmäisessä kyselyssä kahdeksan Suomen keskisuuren kunnan tai kaupungin 0–5 -vuotiaiden lasten varhaiskasvatushenkilöstö, mukaan lukien perhepäivähoitajat. Toisen kyselyn vastaajat valikoituivat satunnaisesti, koska kysely jaettiin Facebookin kautta. Kysely oli suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja jaettiin erityisesti kahteen suljettuun Facebook-ryhmään. Vastaajat työskentelivät joko varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa. Ensimmäisen kyselyn aineisto koostui 59 vastaajasta ja toisen 107 vastaajasta. Aineiston analyysissa käytettiin sekä tilastollisia menetelmiä että laadullista luokittelua ja teemoittelua.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että sosiaalinen media on osa varhaiskasvatuksen arkea. Sosiaalista mediaa käytetään yhteydenpidossa henkilöstön ja vanhempien välillä, työvälineenä suunnittelussa ja dokumentoinnissa sekä pedagogisessa toiminnassa lasten kanssa. Lapset itse tuottavat vähän sisältöä sosiaaliseen mediaan varhaiskasvatuksessa. Sosiaalisen median käytössä huomioitavat asiat kuten tietoturva, tekijänoikeudet, ikärajat ja nettietiketti näyttäisivät olevan henkilöstölle tuttuja teemoja. Käytännöt ja ohjeistukset eroavat kuitenkin suuresti varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Tulevaisuustaitojen hallinnassa on suurempaa vaihtelua. Tulevaisuustaidot tunnetaan huonosti ja niiden sisällyttäminen suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksen arkeen on vielä vähäistä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta mediakasvatuksen teemoihin, joihin sosiaalinen media osaltaan kuuluu, ja tulevaisuustaitoihin. Käytännönläheisen valtakunnallisen linjausasiakirjan laatiminen yhdenmukaistaisi varhaiskasvatuksen henkilöstön suhtautumista ja käytänteitä mediakasvatuksen sisältöihin. Tulevaisuustaidot kuten kriittinen lukutaito, oppimaan oppiminen ja tiedonhankinta ovat arjessamme ja yhteiskunnassamme yhä merkittävämmässä osassa. Niiden toivoisi olevan tiedostettu osa oppimisen polun alkupäätä, varhaiskasvatusta.
Tutkimuksessa käytettiin monimenetelmällistä tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin kahdella sähköisellä kyselyllä vuosina 2019 ja 2020. Kyselyt sisälsivät sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Tutkimuskohteena oli ensimmäisessä kyselyssä kahdeksan Suomen keskisuuren kunnan tai kaupungin 0–5 -vuotiaiden lasten varhaiskasvatushenkilöstö, mukaan lukien perhepäivähoitajat. Toisen kyselyn vastaajat valikoituivat satunnaisesti, koska kysely jaettiin Facebookin kautta. Kysely oli suunnattu varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja jaettiin erityisesti kahteen suljettuun Facebook-ryhmään. Vastaajat työskentelivät joko varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa. Ensimmäisen kyselyn aineisto koostui 59 vastaajasta ja toisen 107 vastaajasta. Aineiston analyysissa käytettiin sekä tilastollisia menetelmiä että laadullista luokittelua ja teemoittelua.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että sosiaalinen media on osa varhaiskasvatuksen arkea. Sosiaalista mediaa käytetään yhteydenpidossa henkilöstön ja vanhempien välillä, työvälineenä suunnittelussa ja dokumentoinnissa sekä pedagogisessa toiminnassa lasten kanssa. Lapset itse tuottavat vähän sisältöä sosiaaliseen mediaan varhaiskasvatuksessa. Sosiaalisen median käytössä huomioitavat asiat kuten tietoturva, tekijänoikeudet, ikärajat ja nettietiketti näyttäisivät olevan henkilöstölle tuttuja teemoja. Käytännöt ja ohjeistukset eroavat kuitenkin suuresti varhaiskasvatusyksiköiden välillä. Tulevaisuustaitojen hallinnassa on suurempaa vaihtelua. Tulevaisuustaidot tunnetaan huonosti ja niiden sisällyttäminen suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksen arkeen on vielä vähäistä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta mediakasvatuksen teemoihin, joihin sosiaalinen media osaltaan kuuluu, ja tulevaisuustaitoihin. Käytännönläheisen valtakunnallisen linjausasiakirjan laatiminen yhdenmukaistaisi varhaiskasvatuksen henkilöstön suhtautumista ja käytänteitä mediakasvatuksen sisältöihin. Tulevaisuustaidot kuten kriittinen lukutaito, oppimaan oppiminen ja tiedonhankinta ovat arjessamme ja yhteiskunnassamme yhä merkittävämmässä osassa. Niiden toivoisi olevan tiedostettu osa oppimisen polun alkupäätä, varhaiskasvatusta.