"Haluan tietoisesti valita neutraalin nimikkeen" : Kääntäjien näkemyksiä suomen sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä
Leinonen, Salli (2021)
Leinonen, Salli
2021
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104243423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104243423
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisia näkemyksiä ammatikseen kääntäjänä työskentelevillä on suomen sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät kääntäjien näkemyksiin vaikuttavat, ja erityisesti vastaajien iän ja vastaajien työkielten mahdollista vaikutusta näkemyksiin tutkitaan. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, ja kyselyyn vastasi 47 ammattikääntäjää. Vastauksia tarkasteltiin sekä laadullisen että määrällisen analyysin keinoin.
Kielen sukupuolittuneisuus ja erityisesti sukupuolittuneet ammattinimikkeet ovat olleet ajankohtaisia puheenaiheita suomalaisten keskuudessa. Keskustelu on ollut aktiivista erityisesti muutaman viimeisen vuoden aikana, sillä esimerkiksi Aamulehti ja Duunitori päättivät luopua sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden käytöstä. Koska suomessa ei ole kieliopillista sukua eli genusta tai luonnollista sukua eli esimerkiksi eri pronomineja eri sukupuolia edustaville henkilöille, ei suomen kielessä ilmaista sukupuolta samalla tavalla kuin esimerkiksi saksassa tai englannissa. Suomen sukupuolittuneisuus kuitenkin näkyy esimerkiksi useissa eri ammattinimikkeissä. Ammattinimikkeitä, kuten esimies ja lentoemäntä kutsutaan sukupuolittuneiksi ammattinimikkeiksi.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ammatikseen kääntäjänä työskentelevät suhtautuvat sukupuolineutraaleihin ammattinimikkeisiin positiivisesti. Lisäksi suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että sukupuolittuneet ammattinimikkeet ovat ongelmallisia ja että ammattinimikkeiden on tärkeää olla mahdollisimman sukupuolineutraaleja. Tutkimukseen osallistuneet kääntäjät suosivat sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Lisäksi selvisi, että vastaajien ikä vaikuttaa heidän suhtautumiseensa, kun taas vastaajien työkielillä ei tutkimuksen mukaan ollut merkittävää vaikutusta kääntäjien näkemyksiin.
Koska suuri osa päivittäin lukemistamme teksteistä on käännöksiä, kääntäjillä on paljon valtaa. Kääntäjät voivat käyttämillään sanoilla tehdä esimerkiksi sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä lukijoille tutuiksi ja näin tehdä niiden käytöstä yleisempää. Jotkin sukupuolineutraalit ammattinimikkeet, kuten putkiasentaja ja palopelastaja ovat jo yleistymässä, mutta erityisesti esimiehen erilaiset sukupuolineutraalit vastineet aiheuttavat keskustelua edelleen.
Kielen sukupuolittuneisuus ja erityisesti sukupuolittuneet ammattinimikkeet ovat olleet ajankohtaisia puheenaiheita suomalaisten keskuudessa. Keskustelu on ollut aktiivista erityisesti muutaman viimeisen vuoden aikana, sillä esimerkiksi Aamulehti ja Duunitori päättivät luopua sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden käytöstä. Koska suomessa ei ole kieliopillista sukua eli genusta tai luonnollista sukua eli esimerkiksi eri pronomineja eri sukupuolia edustaville henkilöille, ei suomen kielessä ilmaista sukupuolta samalla tavalla kuin esimerkiksi saksassa tai englannissa. Suomen sukupuolittuneisuus kuitenkin näkyy esimerkiksi useissa eri ammattinimikkeissä. Ammattinimikkeitä, kuten esimies ja lentoemäntä kutsutaan sukupuolittuneiksi ammattinimikkeiksi.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ammatikseen kääntäjänä työskentelevät suhtautuvat sukupuolineutraaleihin ammattinimikkeisiin positiivisesti. Lisäksi suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että sukupuolittuneet ammattinimikkeet ovat ongelmallisia ja että ammattinimikkeiden on tärkeää olla mahdollisimman sukupuolineutraaleja. Tutkimukseen osallistuneet kääntäjät suosivat sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä. Lisäksi selvisi, että vastaajien ikä vaikuttaa heidän suhtautumiseensa, kun taas vastaajien työkielillä ei tutkimuksen mukaan ollut merkittävää vaikutusta kääntäjien näkemyksiin.
Koska suuri osa päivittäin lukemistamme teksteistä on käännöksiä, kääntäjillä on paljon valtaa. Kääntäjät voivat käyttämillään sanoilla tehdä esimerkiksi sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä lukijoille tutuiksi ja näin tehdä niiden käytöstä yleisempää. Jotkin sukupuolineutraalit ammattinimikkeet, kuten putkiasentaja ja palopelastaja ovat jo yleistymässä, mutta erityisesti esimiehen erilaiset sukupuolineutraalit vastineet aiheuttavat keskustelua edelleen.