Oikeusturvan toteutuminen verotuksen oikaisulautakunnassa osana pakollista muutoksenhaun esivaihetta – verovelvollisen näkökulmasta

Abstract

Tämä tutkielma avaa lainsäädännön tilaa verotuksen muutoksenhakuprosessin kokonaiskuvasta verovelvollisen oikeusturvan näkökulmasta. Pakollisen esivaiheen verotuksen muutoksenhaussa muodostaa verotuksen oikaisulautakunta, jonka tehtävänä on toimia itsenäisenä ja riippumattomana toimielimenä. Verotuksen oikaisulautakunnassa noudatettava menettely ei ole hallintolainkäyttöä, vaan hallintomenettelyä. Verotuksen oikaisulautakunnan asema osana oikaisuvaatimusjärjestelmää on merkittävässä roolissa, sillä tämä muutoksenhakuaste on useimpien verovelvollisten kohdalla ainoa toimielin, joka oikaisuvaatimusta käsittelee. Tutkielmassa syvennytään järjestelmää ohjaavan hallintomenettelyn sisältöön ja tarkastellaan muutoksenhakuprosessissa nousevia verovelvollisen oikeusturvakeinojen toteutumisen edellytyksiä. Tutkielmassa avataan keskeiset muutoksenhakuprosessissa konkretisoituvat oikeusturvan osa-alueet. Erityisesti tutkielmassa keskitytään perustuslain 21 § mukaan turvattuun oikeuteen viivytyksettömään asian käsittelyyn sekä verovelvollisen oikeussuojakeinojen hyödynnettävyyteen, mikäli käsittely viivästyy viranomaisen passiivisuudesta johtuen. Verotuksen oikaisuvaatimusten käsittelyajat ovat pidentyneet ja lainsäädännössä määritelty noudatettava kohtuullinen käsittelyaika sallii viranomaiselle liukuvan aikarajan ryhtyä toimenpiteisiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten oikaisuvaatimusjärjestelmää ohjaava hallintomenettely mahdollistaa verovelvollisen oikeusturvan ja oikeudenmukaisuuden edellytyksien täyttymisen muutoksenhakuprosessissa. Tutkielmassa lähestytään oikaisuvaatimusprosessin menettelyä ohjaavaa lainsäädännön kokonaisuutta, joka koostuu yleislaista eli hallintolaista sekä erityislainsääntelyn tasolla olevasta verotusmenettelylaista. Tutkielmassa haetaan selvyyttä näiden kahden lain, yleislain sekä erityislainsääntelyn suhteesta toisiinsa lainvalmisteluaineistojen avulla. Hallintomenettelyn sisältöön syvennytään oikeuskirjallisuuden avulla. Menettelyssä noudatettavan oikeusturvan tarkasteluun konkreettista näkökulmaa tuovat tutkimuksessa esitetyt ylimpien laillisuusvalvojien kannanotot sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot. Tutkimuksen johtopäätöksissä tunnistetaan todellinen oikeusturvaongelma verotuksen oikaisuvaatimusten asian käsittelyn kestossa. Ongelma esiintyy erityisesti niissä tilanteissa, joissa viranomaisen passiivisuuteen puuttuakseen verovelvollisella ei ole käytettävissään tehokasta oikeussuojakeinoa. Oikaisuvaatimusjärjestelmän asema on ollut hallintolainkäytön sekä hallintomenettelyn rajapinnalla pitkään. Tutkimuksessa käy ilmi, että hallintolainkäyttöön kohdistuvat vaatimukset oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä voivat tulla sovellettavaksi myös oikaisumenettelyvaiheessa, kun se luetaan osaksi oikeudenkäynnin kokonaiskestoa. Tästä syystä verovelvollisen näkökulmasta katsottuna oikaisulautakuntaa ohjaava hallintomenettely ei täytä kaikkia lainmukaisia oikeusturvaa ja oikeudenmukaisuutta turvaavia etuja muutoksenhakuprosessissa.