Puurakentaminen osana ilmastotavoitteita : oikeudelliset rajat ja mahdollisuudet
Niemi, Venla (2021)
Niemi, Venla
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233414
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233414
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos ja sen luomat haasteet ovat yksi lähitulevaisuuden kompleksisimpia ongelmanratkaisukohtia julkiselle sektorille. Ympäristöministeriön mukaan kolmannes päästöistä syntyy rakennussektorilla. Julkisten rakennushankkeiden päästöjä tulisi leikata, jotta rakentaminen voisi toteutua kansallisia ja kansainvälisiä ilmastotavoitteita edesauttavasti. Sitran teettämän tutkimuksen mukaan puurakentaminen on ekologisempi rakentamisvaihtoehto verrattaessa
esimerkiksi Suomessa totuttuun betonirakentamiseen. Puurakentamisen teknistä sääntelyä on aikaisemmin tutkittu ja sääntely on todettu luovan esteitä puurakentamisen edistämiselle.
Tässä tutkielmassa selvitetään kahta tutkimuskysymystä. Ensimmäisen tutkimustehtävän tavoitteena on tuoda esille puurakentamisen teknisen sääntelyn kapeikkoja ja toisaalta mahdollisuuksia tukeutuen aikaisempiin tutkimustuloksiin. Toinen tutkimuskysymys pyrkii selvittämään, mitkä ilmastonmuutokseen linkittyneet säädökset todentavat tarpeen puurakentamisen edistämiselle. Tämän jälkeen tutkielmassa luodaan pohdintaa sääntelyn parannusehdotuksille, jotta ilmastoon linkittynyt sääntelyn sekä puurakentamisen tekninen sääntely osoittaisivat tasapainoa keskenään.
Tutkielma keskittyy systemoimaan oikeuslähteitä lainopin avulla. Tulkinta tapahtuu pohtimalla oikeuden sisällön tarkoitusperää, jonka avulla ilmastosääntely voidaan yhdistää puurakentamisen edistämiseen. Tutkielman pääasiallinen aineisto koostuu ilmastonmuutoksen todentavasta sääntelystä, joka voidaan linkittää rakentamisen päästöihin. Lisäksi lähteenä käytetään rakennusalan teknistä sääntelyä, jota tuodaan esille aiheen tietotaitoa vaativan luonteen vuoksi aikaisempien tutkimusten avulla. Sääntelyn ulkopuolisia lähteitä ovat oikeuskirjallisuus, lainvalmisteluaineisto ja yksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. Tutkimuksen luonne on monitieteellinen, mutta rakentamisalan päästöjen vähentämisen mahdollistamiseksi oikeudellisen tutkimuksen tarve on todellinen. Monitieteellisen teeman vuoksi tutkimuksen taustoitusta tukee myös lähteet oikeustieteen ulkopuolelta.
Tutkielman tulosten mukaan Suomea velvoittavat ilmastoon linkittyneet ylikansalliset sopimukset sekä kansallinen sääntely todentaa tarpeen ekologisen rakentamisen edistämiselle. Monet päämääristä ovat kuitenkin tavoitteiden tasolla, joten suoria pakotteita on hankala todentaa. Puurakentamisen tekninen sääntely on vuosikymmenten aikana kokenut monia kehityksen kohtia, mutta tarvetta kehittymiselle osoittautui edelleen esimerkiksi paloturvallisuuden sääntelyssä.
Lainsäädännössä ei ole todennettu päästötavoitetta yksittäisiin rakennushankkeisiin, joten ekologisemman rakentamisen keinoja ei ole todettu konkreettisella tasolla voimakkaiksi. Samaan aikaan kun ekologisempaa puurakentamista hidastetaan sääntelyn kapeikoilla, on ekologisen rakentamisen keinot lainsäädännön pakottein vähäisiä. Puurakentaminen on todellinen ja teknisesti mahdollinen keino turvata ympäristöystävällisempää rakennustapaa esimerkiksi julkisissa rakennushankkeissa, mutta lainsäädännön sisällöstä käy ilmi edelleen kapeikkoja ilmastosääntelyn toteutumiseksi puurakentamisen avulla.
esimerkiksi Suomessa totuttuun betonirakentamiseen. Puurakentamisen teknistä sääntelyä on aikaisemmin tutkittu ja sääntely on todettu luovan esteitä puurakentamisen edistämiselle.
Tässä tutkielmassa selvitetään kahta tutkimuskysymystä. Ensimmäisen tutkimustehtävän tavoitteena on tuoda esille puurakentamisen teknisen sääntelyn kapeikkoja ja toisaalta mahdollisuuksia tukeutuen aikaisempiin tutkimustuloksiin. Toinen tutkimuskysymys pyrkii selvittämään, mitkä ilmastonmuutokseen linkittyneet säädökset todentavat tarpeen puurakentamisen edistämiselle. Tämän jälkeen tutkielmassa luodaan pohdintaa sääntelyn parannusehdotuksille, jotta ilmastoon linkittynyt sääntelyn sekä puurakentamisen tekninen sääntely osoittaisivat tasapainoa keskenään.
Tutkielma keskittyy systemoimaan oikeuslähteitä lainopin avulla. Tulkinta tapahtuu pohtimalla oikeuden sisällön tarkoitusperää, jonka avulla ilmastosääntely voidaan yhdistää puurakentamisen edistämiseen. Tutkielman pääasiallinen aineisto koostuu ilmastonmuutoksen todentavasta sääntelystä, joka voidaan linkittää rakentamisen päästöihin. Lisäksi lähteenä käytetään rakennusalan teknistä sääntelyä, jota tuodaan esille aiheen tietotaitoa vaativan luonteen vuoksi aikaisempien tutkimusten avulla. Sääntelyn ulkopuolisia lähteitä ovat oikeuskirjallisuus, lainvalmisteluaineisto ja yksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu. Tutkimuksen luonne on monitieteellinen, mutta rakentamisalan päästöjen vähentämisen mahdollistamiseksi oikeudellisen tutkimuksen tarve on todellinen. Monitieteellisen teeman vuoksi tutkimuksen taustoitusta tukee myös lähteet oikeustieteen ulkopuolelta.
Tutkielman tulosten mukaan Suomea velvoittavat ilmastoon linkittyneet ylikansalliset sopimukset sekä kansallinen sääntely todentaa tarpeen ekologisen rakentamisen edistämiselle. Monet päämääristä ovat kuitenkin tavoitteiden tasolla, joten suoria pakotteita on hankala todentaa. Puurakentamisen tekninen sääntely on vuosikymmenten aikana kokenut monia kehityksen kohtia, mutta tarvetta kehittymiselle osoittautui edelleen esimerkiksi paloturvallisuuden sääntelyssä.
Lainsäädännössä ei ole todennettu päästötavoitetta yksittäisiin rakennushankkeisiin, joten ekologisemman rakentamisen keinoja ei ole todettu konkreettisella tasolla voimakkaiksi. Samaan aikaan kun ekologisempaa puurakentamista hidastetaan sääntelyn kapeikoilla, on ekologisen rakentamisen keinot lainsäädännön pakottein vähäisiä. Puurakentaminen on todellinen ja teknisesti mahdollinen keino turvata ympäristöystävällisempää rakennustapaa esimerkiksi julkisissa rakennushankkeissa, mutta lainsäädännön sisällöstä käy ilmi edelleen kapeikkoja ilmastosääntelyn toteutumiseksi puurakentamisen avulla.