Puolletut ja puoltamattomat harvinaiset etunimet nimilautakunnan lausunnoissa 2010-luvulla
Takala, Jenni (2021)
2021
Suomen kielen maisteriohjelma - Master's Programme in Finnish Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233369
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee harvinaisia etunimiä, joista Digi- ja väestötietovirasto on pyytänyt oikeusministeriön alaiselta nimilautakunnalta lausuntoa 2010-luvulla. Tutkimuksessa selvitetään, millaisista harvinaisista etunimistä nimilautakunta on antanut puoltavan lausunnon sekä millaisia nimiä nimilautakunta on jättänyt puoltamatta. Tutkimustuloksia vertaillaan myös aiempaan tutkimukseen, jossa on tutkittu 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen harvinaisia etunimiä.
Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii henkilönnimitutkimus nimen tehtävän, suomalaisen nimeämisen sekä nimen valinnan osalta. Aineiston nimiä tarkastellaan myös suhteessa 2010-luvulla voimassa olleisiin lakeihin: vuosina 2010–2018 voimassa olleeseen Nimilakiin sekä vuonna 2019 voimaan astuneeseen Etu- ja sukunimilakiin. Tutkimuksessa yhdistyvät sekä laadullinen että määrällinen tutkimusote.
Aineisto on koottu vuosina 2010–2019 pidettyjen nimilautakunnan kokousten kokouspöytäkirjoissa esiintyneistä harvinaisista nimistä. Se pitää sisällään yhteensä 1189 etunimeä, joita on haettu joko vastasyntyneen lapsen nimeksi tai nimenmuutoksella aikuisen henkilön nimeksi. Nimistä 913:a on puollettu ja 276:ta jätetty puoltamatta. 2010-luvun harvinaisista nimistä siis noin 77 prosenttia on puollettu ja vain noin 23 prosenttia nimistä jätetty puoltamatta.
Laadullisessa analyysissa puolletut nimet luokitellaan 2000- ja 2010-luvun nimistöntutkimukseen nojaten yhdeksään nimiryhmään, joita ovat mallin mukaan muodostetut nimet, merkitykseltään läpinäkyvät nimet, lempinimet, esikuvanimet, ulkomaiset nimet, yhdysnimet, sepitetyt uudisnimet, sukunimet sekä muut harvinaiset nimet. Aineiston määrällinen analyysi osoittaa, että jokaiseen nimiryhmään kuuluvista etunimistä vähintään noin 60 prosenttia on puollettu. Suurimmat puoltoprosentit ovat sellaisilla harvinaisilla nimillä, jotka ovat jo ennestään etunimikäytössä tai hakijansa vakiintuneessa lempinimikäytössä, muodostettu olemassa olevien etunimien mallin mukaan tai sisältävät omakielisen ilmauksen. Pienimmät puoltoprosentit ovat ulkomaisilla nimillä sekä nimillä, jotka ovat sukunimikäytössä.
Puoltamattomia nimiä puolestaan tarkastellaan laadullisesti puoltamattomuuden perusteiden kautta. Tutkimus osoittaa, että nimilautakunta on 2010-luvulla jättänyt puoltamatta nimiä kuudesta syystä: nimen rakenteen, äänne- tai kirjoitusasun tai merkityksen vuoksi tai siksi, että nimi sisältää vieraskielisen sanan tai käsitteen, on käytössä sukunimenä tai vakiintunut vastakkaisen sukupuolen nimeksi. Aineiston määrällinen analyysi osoittaa, että jokaiseen puoltamattomuuden perusteeseen kuuluu alle viisi prosenttia koko aineiston nimistä. Lähes yhtä usein nimilautakunta on jättänyt nimeä puoltamatta siksi, että nimi poikkeaa rakenteeltaan, merkitykseltään tai äänne- tai kirjoitusasultaan tyypillisestä suomalaisesta etunimestä.
Tutkimus osoittaa, että nimilautakunta ei 2010-luvullakaan ole puoltanut kaikkia käsittelemiään etunimiehdotuksia. Puollettujen nimien osuus on kuitenkin kasvanut noin kymmenellä prosentilla aiemman vuosikymmenen puollettujen nimien osuudesta. Tutkimuksesta ilmenee, että vastasyntyneille lapsille haettujen nimien kohdalla ehdotuksen soveltumista etunimeksi harkitaan tarkemmin.
Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii henkilönnimitutkimus nimen tehtävän, suomalaisen nimeämisen sekä nimen valinnan osalta. Aineiston nimiä tarkastellaan myös suhteessa 2010-luvulla voimassa olleisiin lakeihin: vuosina 2010–2018 voimassa olleeseen Nimilakiin sekä vuonna 2019 voimaan astuneeseen Etu- ja sukunimilakiin. Tutkimuksessa yhdistyvät sekä laadullinen että määrällinen tutkimusote.
Aineisto on koottu vuosina 2010–2019 pidettyjen nimilautakunnan kokousten kokouspöytäkirjoissa esiintyneistä harvinaisista nimistä. Se pitää sisällään yhteensä 1189 etunimeä, joita on haettu joko vastasyntyneen lapsen nimeksi tai nimenmuutoksella aikuisen henkilön nimeksi. Nimistä 913:a on puollettu ja 276:ta jätetty puoltamatta. 2010-luvun harvinaisista nimistä siis noin 77 prosenttia on puollettu ja vain noin 23 prosenttia nimistä jätetty puoltamatta.
Laadullisessa analyysissa puolletut nimet luokitellaan 2000- ja 2010-luvun nimistöntutkimukseen nojaten yhdeksään nimiryhmään, joita ovat mallin mukaan muodostetut nimet, merkitykseltään läpinäkyvät nimet, lempinimet, esikuvanimet, ulkomaiset nimet, yhdysnimet, sepitetyt uudisnimet, sukunimet sekä muut harvinaiset nimet. Aineiston määrällinen analyysi osoittaa, että jokaiseen nimiryhmään kuuluvista etunimistä vähintään noin 60 prosenttia on puollettu. Suurimmat puoltoprosentit ovat sellaisilla harvinaisilla nimillä, jotka ovat jo ennestään etunimikäytössä tai hakijansa vakiintuneessa lempinimikäytössä, muodostettu olemassa olevien etunimien mallin mukaan tai sisältävät omakielisen ilmauksen. Pienimmät puoltoprosentit ovat ulkomaisilla nimillä sekä nimillä, jotka ovat sukunimikäytössä.
Puoltamattomia nimiä puolestaan tarkastellaan laadullisesti puoltamattomuuden perusteiden kautta. Tutkimus osoittaa, että nimilautakunta on 2010-luvulla jättänyt puoltamatta nimiä kuudesta syystä: nimen rakenteen, äänne- tai kirjoitusasun tai merkityksen vuoksi tai siksi, että nimi sisältää vieraskielisen sanan tai käsitteen, on käytössä sukunimenä tai vakiintunut vastakkaisen sukupuolen nimeksi. Aineiston määrällinen analyysi osoittaa, että jokaiseen puoltamattomuuden perusteeseen kuuluu alle viisi prosenttia koko aineiston nimistä. Lähes yhtä usein nimilautakunta on jättänyt nimeä puoltamatta siksi, että nimi poikkeaa rakenteeltaan, merkitykseltään tai äänne- tai kirjoitusasultaan tyypillisestä suomalaisesta etunimestä.
Tutkimus osoittaa, että nimilautakunta ei 2010-luvullakaan ole puoltanut kaikkia käsittelemiään etunimiehdotuksia. Puollettujen nimien osuus on kuitenkin kasvanut noin kymmenellä prosentilla aiemman vuosikymmenen puollettujen nimien osuudesta. Tutkimuksesta ilmenee, että vastasyntyneille lapsille haettujen nimien kohdalla ehdotuksen soveltumista etunimeksi harkitaan tarkemmin.