Kokemuksia tutkijanuran alkuvaiheilla : Katsaus tutkijaksi kehittymistä haastaviin ja tukeviin tekijöihin
Heikkilä, Emilia (2021)
Heikkilä, Emilia
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233408
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitettiin suomalaisissa yliopistoissa jatko-opintojaan suorittavien tohtoriopiskelijoiden kokemuksia tutkijaksi kehittymisestä tutkijanuran alkuvaiheilla. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella, millaisten tekijöiden koettiin haastavan ja millaisten tekijöiden tukevan tutkijaksi kehittymistä tutkijanuran alkutaipaleella.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin tohtorikoulutuksen ja tohtoriopiskelijoiden tunnuspiirteitä sekä aikaisempaa tohtoriopiskelijoihin liittyvää tutkimusta. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa tarkasteltiin asiantuntijuuteen ja asiantuntijuuden kehittymiseen liittyviä tämän tutkielman kannalta keskeisiä teoreettisia lähtökohtia.
Luonteeltaan tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa nojauduttiin fenomenografis-hermeneuttiseen taustafilosofiaan, sillä kiinnostuksen kohteena oli yksilöllisten kokemusten ymmärtäminen tutkijaksi kehittymisessä.
Tutkimuksen aineiston muodosti vuonna 2018 kerätty valmis kirjoitusaineisto, joka koostui suomalaisissa yliopistoissa jatko-opintojaan suorittavien tohtoriopiskelijoiden vapaamuotoisista kirjoituksista liittyen asiantuntijuutensa kehittymiseen tutkijanuran alussa. Tutkielman aineiston muodostavia kirjoituksia oli 51 kappaletta. Tutkimusaineisto oli vapaasti ladattavissa tutkimuskäyttöön Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta (FSD) ja tämän tutkielman käyttöön aineisto ladattiin sähköisesti keväällä 2020.
Tutkimusaineistoa lähestyttiin aineistolähtöisesti ja se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuskysymysten ohjaamana aineistosta etsittiin kuvauksia tutkijaksi kehittymistä haastavista ja tutkijaksi kehittymistä tukevista tekijöistä. Analyysin perusteella aineistosta muodostui neljä pääluokkaa, jotka kuvasivat tutkijaksi kehittymistä haastavia tekijöitä ja kolme pääluokkaa, jotka kuvasivat tutkijaksi kehittymistä tukevia tekijöitä.
Tutkielman tulokset osoittivat, että asiantuntijuuden kehittyminen tutkijanuran alussa koettiin monitahoisena ilmiönä. Tutkijaksi kehittymiselle loivat haasteita etenkin työurien epävarmuus, haasteet sosiaalisissa ympäristöissä sekä epävarmuus omasta osaamisesta. Myös sukupuoli, ikä ja asema ulkomaalaisena henkilönä suomalaisessa jatkokoulutuksessa koettiin asiantuntijuuden kehittymistä haastavina tekijöinä. Tutkijaksi kehittymistä tukivat tohtoriopiskelijoiden saama sosiaalinen tuki, kokemus omasta kyvykkyydestä sekä oman asiantuntijuuden viestiminen ja omien taitojen tietoinen kehittäminen.
Vaikka tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä laajempaan joukkoon, antavat ne tietoa siitä, millaisia haasteita ja tuen lähteitä tohtoriopiskelijat kohtaavat tutkijanuran alkuvaiheilla. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää tohtoriopiskelijoiden ja uransa alussa olevien nuorten tutkijoiden ohjauksessa ja urasuunnittelussa sekä ohjauspalveluiden kehittämistyössä.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin tohtorikoulutuksen ja tohtoriopiskelijoiden tunnuspiirteitä sekä aikaisempaa tohtoriopiskelijoihin liittyvää tutkimusta. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa tarkasteltiin asiantuntijuuteen ja asiantuntijuuden kehittymiseen liittyviä tämän tutkielman kannalta keskeisiä teoreettisia lähtökohtia.
Luonteeltaan tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa nojauduttiin fenomenografis-hermeneuttiseen taustafilosofiaan, sillä kiinnostuksen kohteena oli yksilöllisten kokemusten ymmärtäminen tutkijaksi kehittymisessä.
Tutkimuksen aineiston muodosti vuonna 2018 kerätty valmis kirjoitusaineisto, joka koostui suomalaisissa yliopistoissa jatko-opintojaan suorittavien tohtoriopiskelijoiden vapaamuotoisista kirjoituksista liittyen asiantuntijuutensa kehittymiseen tutkijanuran alussa. Tutkielman aineiston muodostavia kirjoituksia oli 51 kappaletta. Tutkimusaineisto oli vapaasti ladattavissa tutkimuskäyttöön Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta (FSD) ja tämän tutkielman käyttöön aineisto ladattiin sähköisesti keväällä 2020.
Tutkimusaineistoa lähestyttiin aineistolähtöisesti ja se analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimuskysymysten ohjaamana aineistosta etsittiin kuvauksia tutkijaksi kehittymistä haastavista ja tutkijaksi kehittymistä tukevista tekijöistä. Analyysin perusteella aineistosta muodostui neljä pääluokkaa, jotka kuvasivat tutkijaksi kehittymistä haastavia tekijöitä ja kolme pääluokkaa, jotka kuvasivat tutkijaksi kehittymistä tukevia tekijöitä.
Tutkielman tulokset osoittivat, että asiantuntijuuden kehittyminen tutkijanuran alussa koettiin monitahoisena ilmiönä. Tutkijaksi kehittymiselle loivat haasteita etenkin työurien epävarmuus, haasteet sosiaalisissa ympäristöissä sekä epävarmuus omasta osaamisesta. Myös sukupuoli, ikä ja asema ulkomaalaisena henkilönä suomalaisessa jatkokoulutuksessa koettiin asiantuntijuuden kehittymistä haastavina tekijöinä. Tutkijaksi kehittymistä tukivat tohtoriopiskelijoiden saama sosiaalinen tuki, kokemus omasta kyvykkyydestä sekä oman asiantuntijuuden viestiminen ja omien taitojen tietoinen kehittäminen.
Vaikka tutkielman tulokset eivät ole yleistettävissä laajempaan joukkoon, antavat ne tietoa siitä, millaisia haasteita ja tuen lähteitä tohtoriopiskelijat kohtaavat tutkijanuran alkuvaiheilla. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää tohtoriopiskelijoiden ja uransa alussa olevien nuorten tutkijoiden ohjauksessa ja urasuunnittelussa sekä ohjauspalveluiden kehittämistyössä.