Animaatiodubbauksen laatu ja käytettävyys: Suomenkielisen animaatiodubbauksen heuristinen arviointi
Särkinen, Jami (2021)
2021
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233406
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten suomenkielisen animaatiodubbauksen laatua voidaan arvioida heuristisella arviointimenetelmällä. Aineistokirjallisuutta hyväksi käyttäen tutkielmassa luodaan heuristiikkalista, jota voidaan käyttää dubbauksen arviointiin. Luodun heuristiikkalistan toimivuutta testataan suorittamalla heuristinen arviointi animaatiosarjan jaksolle.
Tutkielman ensimmäisessä teorialuvussa käydään läpi lyhyesti dubbauksen historia elokuvakääntämisen lajina ja esitellään dubbauksen synkroniat dubbauksen laadun mittarina. Dubbauksen äänellinen ja visuaalinen synkronia ovat helposti havaittavissa olevia piirteitä, joissa onnistuminen johtaa useimmiten hyvälaatuiseen dubbaukseen. Toisessa teorialuvussa esitellään käytettävyyden ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun teoriaa ja selvitetään, miten dubbausteksti voidaan nähdä käytettävänä tuotteena ja sen katsoja tuotteen käyttäjänä. Luvussa kerrotaan, mitä heuristinen arviointi on, ja miten heuristista arviointia voidaan soveltaa käännösten laadunarviointiin.
Tutkimuksen aineistoksi on valittu kolme teosta, jotka antavat konkreettisia ohjeita ja neuvoja hyvälaatuisen dubbauksen toteuttamiseksi. Nämä aineistolähteet ovat Tatu Tiihosen artikkeli Puhumme suomea! Mutta miten animaatiodubbaus oikein syntyy?, Frederic Chaumen artikkeli Teaching synchronisation in a dubbing course: Some didactic proposals sekä Jean Ann Wrightin ja M. J. Lallon kirja Voice-over for Animation. Näiden teosten antamista ohjeista on koottu lista heuristiikkoja, joiden avulla dubbauksen laatua voidaan arvioida. Heuristiikkalistan toimivuutta on tämän jälkeen testattu suorittamalla heuristinen arviointi Netflixin Lohikäärmeprinssi -animaatiosarjan ensimmäiselle jaksolle.
Lopputuloksena tutkielmassa pystyttiin luomaan heuristiikkalista, jolla dubbauksen teknistä toteutusta pystytään arvioimaan. Heuristiikkalista ei kuitenkaan ottanut huomioon virheitä, joita ilmeni itse dubbauksen käsikirjoituksen käännöksessä, minkä vuoksi listaa olisikin syytä laajentaa siten, että se ottaisi huomioon sekä teknisen toteutuksen, että käännöksen sisällön.
Tutkielman ensimmäisessä teorialuvussa käydään läpi lyhyesti dubbauksen historia elokuvakääntämisen lajina ja esitellään dubbauksen synkroniat dubbauksen laadun mittarina. Dubbauksen äänellinen ja visuaalinen synkronia ovat helposti havaittavissa olevia piirteitä, joissa onnistuminen johtaa useimmiten hyvälaatuiseen dubbaukseen. Toisessa teorialuvussa esitellään käytettävyyden ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun teoriaa ja selvitetään, miten dubbausteksti voidaan nähdä käytettävänä tuotteena ja sen katsoja tuotteen käyttäjänä. Luvussa kerrotaan, mitä heuristinen arviointi on, ja miten heuristista arviointia voidaan soveltaa käännösten laadunarviointiin.
Tutkimuksen aineistoksi on valittu kolme teosta, jotka antavat konkreettisia ohjeita ja neuvoja hyvälaatuisen dubbauksen toteuttamiseksi. Nämä aineistolähteet ovat Tatu Tiihosen artikkeli Puhumme suomea! Mutta miten animaatiodubbaus oikein syntyy?, Frederic Chaumen artikkeli Teaching synchronisation in a dubbing course: Some didactic proposals sekä Jean Ann Wrightin ja M. J. Lallon kirja Voice-over for Animation. Näiden teosten antamista ohjeista on koottu lista heuristiikkoja, joiden avulla dubbauksen laatua voidaan arvioida. Heuristiikkalistan toimivuutta on tämän jälkeen testattu suorittamalla heuristinen arviointi Netflixin Lohikäärmeprinssi -animaatiosarjan ensimmäiselle jaksolle.
Lopputuloksena tutkielmassa pystyttiin luomaan heuristiikkalista, jolla dubbauksen teknistä toteutusta pystytään arvioimaan. Heuristiikkalista ei kuitenkaan ottanut huomioon virheitä, joita ilmeni itse dubbauksen käsikirjoituksen käännöksessä, minkä vuoksi listaa olisikin syytä laajentaa siten, että se ottaisi huomioon sekä teknisen toteutuksen, että käännöksen sisällön.