Suunnittelun perusteet osana tuotetiedon hallintaa
Niemi, Eero (2021)
Niemi, Eero
2021
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233379
Tiivistelmä
Yrityksen tuotteisiin liittyvä informaatio ja asiantuntemus ovat erittäin arvokkaita kilpailuetua luovia ja ylläpitäviä pääomia. Tuotteen elinkaaren hallintajärjestelmät (engl. Product Lifecycle Management, PLM) ovat yleistyneet yrityksissä pääasiallisiksi tietojärjestelmiksi, jotka keräävät kaiken yrityksen tuotteisiin liittyvän informaation yhteen paikkaan. Suunnitteluprosessi on keskeinen asiantuntemuksen lähde, mutta siitä dokumentoidaan yleensä vain suunnittelutyön tulos ilman suunnittelun perusteita (engl. Design Rationale, DR). Vaikka suunnittelun perusteiden dokumentointiin on luotu vuosikymmenten aikana useita menetelmiä ja järjestelmiä, ei mikään järjestelmä ole saavuttanut laajaa käyttäjäkuntaa. Tässä kirjallisuusselvityksessä tutustutaan PLM-järjestelmän ominaisuuksiin ja selvitetään, onko mitään DR-menetelmää tai -järjestelmää integroitu toimimaan sen ympäristössä.
Työn ensimmäisessä osassa käsitellään PLM-järjestelmien sisältöä tuotetietojen osalta tuotesuunnittelun näkökulmasta. Toisessa osassa tutustutaan suunnittelun perusteiden dokumentointiin käytettyihin menetelmiin ja esitellään niihin perustuvia integraation kannalta oleellisia järjestelmiä. Kolmannessa osassa käsitellään näiden järjestelmien integraatiota PLM-järjestelmään tapaustutkimuksien avulla ja arvioidaan niiden toteutusta sekä niiden kohtaamia ongelmia.
Lähdemateriaalin mukaan PLM-järjestelmän tavoitteena on parantaa yrityksen sisäistä ja organisaatioiden välistä kommunikaatiota. Se yhdistää tuotteen sidosryhmät työskentelemään yhden tietojärjestelmän yhteydessä ja mahdollistaa saumattoman tiedon välityksen muun muassa suunnittelun, tuotannon ja laadunhallinnan välillä. Selvityksessä tulee esille, kuinka järjestelmä käsittelee nimikkeistä koostuvia kokonaisuuksia ja luo niiden välille yhteyksiä nimikehierarkian avulla. Tuotteista voidaan luoda erilaisia tuotemalleja eri sidosryhmien näkökulmasta. Suunnittelun perusteet sisältävä dokumentaatio on esimerkiksi suunnittelun näkökulmasta luotu tuotemalli. Selvityksessä käsitellään myös tuotetietoja käsitteleviä standardeja, joiden avulla pyritään helpottamaan eri PLM-järjestelmien välistä tiedonvälitystä. Tuotekehityksen myötä tuotteen dokumentteihin tulee muutoksia, ja järjestelmän yksi tehtävistä on toimia nimikkeiden versiohistorian arkistona.
Suunnittelun perusteet käsittävät suunnitteluprosessin aikana syntyneen informaation sisältäen myös niin sanotun hiljaisen tiedon, joka ei ole nähtävissä valmiin tuotteen dokumentaatiossa. Perusteiden dokumentoinnin tavoitteena voi olla suunnittelutyön tuloksen parantaminen tai suunnittelutiedon uusiokäyttö tulevaisuudessa. Dokumentoinnilla voidaan myös helpottaa suunnitteluprosessin ymmärtämistä suunnitteluryhmän ulkopuolisille ja tukea suunnittelutyön yhteistuotantoa. Selvityksessä käsiteltävät tiedonkeruumenetelmät perustuvat argumentoivaan näkökulmaan.
IBIS (engl. Issue Based Information System) -konseptin sekä QOC (engl. Questions, Options, and Criteria) -menetelmän pohjalta on tehty useita DR-järjestelmiä, jotka ovat onnistuneesti integroitu PLM-järjestelmän ympäristöön. Esimerkiksi graafiseen IBIS-menetelmään perustuva Dred- (engl. Design Rationale editor) ohjelmisto on osa Rolls Roycen PLM-työkaluja ja on käytössä yrityksen suunnitteluosastoissa maailmanlaajuisesti. Keskeisiä ongelmia dokumentaatioon sekä integraatioon liittyen on tiedonkeruumenetelmän kustannustehokkuus sekä yleisen dokumentaatiomenetelmän uupuminen. Siksi dokumentaation tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, että jokin dokumentointimenetelmä yleistyisi uudeksi tai osaksi jotakin jo yleistynyttä standardia.
Työn ensimmäisessä osassa käsitellään PLM-järjestelmien sisältöä tuotetietojen osalta tuotesuunnittelun näkökulmasta. Toisessa osassa tutustutaan suunnittelun perusteiden dokumentointiin käytettyihin menetelmiin ja esitellään niihin perustuvia integraation kannalta oleellisia järjestelmiä. Kolmannessa osassa käsitellään näiden järjestelmien integraatiota PLM-järjestelmään tapaustutkimuksien avulla ja arvioidaan niiden toteutusta sekä niiden kohtaamia ongelmia.
Lähdemateriaalin mukaan PLM-järjestelmän tavoitteena on parantaa yrityksen sisäistä ja organisaatioiden välistä kommunikaatiota. Se yhdistää tuotteen sidosryhmät työskentelemään yhden tietojärjestelmän yhteydessä ja mahdollistaa saumattoman tiedon välityksen muun muassa suunnittelun, tuotannon ja laadunhallinnan välillä. Selvityksessä tulee esille, kuinka järjestelmä käsittelee nimikkeistä koostuvia kokonaisuuksia ja luo niiden välille yhteyksiä nimikehierarkian avulla. Tuotteista voidaan luoda erilaisia tuotemalleja eri sidosryhmien näkökulmasta. Suunnittelun perusteet sisältävä dokumentaatio on esimerkiksi suunnittelun näkökulmasta luotu tuotemalli. Selvityksessä käsitellään myös tuotetietoja käsitteleviä standardeja, joiden avulla pyritään helpottamaan eri PLM-järjestelmien välistä tiedonvälitystä. Tuotekehityksen myötä tuotteen dokumentteihin tulee muutoksia, ja järjestelmän yksi tehtävistä on toimia nimikkeiden versiohistorian arkistona.
Suunnittelun perusteet käsittävät suunnitteluprosessin aikana syntyneen informaation sisältäen myös niin sanotun hiljaisen tiedon, joka ei ole nähtävissä valmiin tuotteen dokumentaatiossa. Perusteiden dokumentoinnin tavoitteena voi olla suunnittelutyön tuloksen parantaminen tai suunnittelutiedon uusiokäyttö tulevaisuudessa. Dokumentoinnilla voidaan myös helpottaa suunnitteluprosessin ymmärtämistä suunnitteluryhmän ulkopuolisille ja tukea suunnittelutyön yhteistuotantoa. Selvityksessä käsiteltävät tiedonkeruumenetelmät perustuvat argumentoivaan näkökulmaan.
IBIS (engl. Issue Based Information System) -konseptin sekä QOC (engl. Questions, Options, and Criteria) -menetelmän pohjalta on tehty useita DR-järjestelmiä, jotka ovat onnistuneesti integroitu PLM-järjestelmän ympäristöön. Esimerkiksi graafiseen IBIS-menetelmään perustuva Dred- (engl. Design Rationale editor) ohjelmisto on osa Rolls Roycen PLM-työkaluja ja on käytössä yrityksen suunnitteluosastoissa maailmanlaajuisesti. Keskeisiä ongelmia dokumentaatioon sekä integraatioon liittyen on tiedonkeruumenetelmän kustannustehokkuus sekä yleisen dokumentaatiomenetelmän uupuminen. Siksi dokumentaation tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, että jokin dokumentointimenetelmä yleistyisi uudeksi tai osaksi jotakin jo yleistynyttä standardia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]