Keuhkoahtaumatautia sairastavan tiedontarpeisiin kohdentuva omahoidon ohjaus

Abstract

Keuhkoahtaumatauti on etenevä ja vähitellen paheneva sairaus, jonka vaikutukset sairastuneen elämään ovat kokonaisvaltaiset. Keuhkoahtaumatautia sairastavilla on paljon tuen- ja tiedontarpeita, joilla on yhteys siihen, miten he voivat toteuttaa sairautensa omahoitoa. Sairauden edetessä läheisten tuki ja käytännön apu voivat muodostua omahoidon onnistumisen edellytyksiksi, joten sairaus kuormittaa myös läheisiä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan perustuva synteesi kuvaamaan keuhkoahtaumatautia sairastavien ja heidän läheistensä omahoidon ohjaukseen kohdentuvien tiedontarpeiden ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tarjoaman ohjauksen sisällön vastaavuutta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mihin omahoidon ohjauksen sisältöalueisiin tulisi kohdentaa erityistä huomiota kehitettäessä keuhkoahtaumatautia sairastavien ja heidän läheistensä oikea-aikaista, yksilöllisiin tiedontarpeisiin perustuvaa omahoidon ohjausta.

Tutkimus tehtiin kaksivaiheisena niin, että ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kaksi poikkileikkaustutkimusta ja järjestelmällinen katsaus, ja toisessa vaiheessa näiden tutkimusten tuloksista tehtiin kuvaileva synteesi. Ensimmäisessä poikkileikkaustutkimuksessa kuvattiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vastaanotoilla keuhkoahtaumatautia sairastavia hoitavien lääkäreiden (n = 83) ja sairaanhoitajien (n = 154) näkemyksiä niistä omahoidon ohjauksen sisällöistä, jotka sisältyvät tavanomaiseen ohjaukseen. Näistä ohjauksen sisällöistä ammattihenkilö ohjaa säännöllisesti, ja ohjaus edustaa siten terveydenhuollon ammattihenkilön vakiintunutta toimintatapaa. Tutkimusaineisto kerättiin digitaalisella kyselylomakkeella ja analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin. Toisessa tutkimuksessa kuvattiin keuhkoahtaumatautia sairastavien (n = 169) näkemyksiä niistä tiedontarpeista, joita heillä on liittyen sairauden omahoitoon. Tutkimusaineisto kerättiin digitaalisena kyselynä ja paperilomakkeella. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin. Järjestelmällisen katsauksen tiedonhaku tehtiin neljään kansainväliseen (MEDLINE, CINAHL, Scopus ja PsychINFO) ja yhteen kotimaiseen (Medic) tietokantaan. Mukaanottokriteereiden perusteella valittujen artikkelien laadunarvioinnin jälkeen tutkimusaineistoksi muodostui 10 laadullista tutkimusta. Aineiston synteesi tehtiin käyttäen meta-aggregaatiota. Tutkimuksen toisessa vaiheessa poikkileikkaustutkimusten ja järjestelmällisen katsauksen tuloksista tehtiin narratiivinen synteesi, jossa ohjauksen tarjonnan ja tiedontarpeiden suhdetta tarkasteltiin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen viitekehyksen kautta.

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vastaanotoilla työskentelevien lääkäreiden ja sairaanhoitajien ohjaus painottui fyysiseen sisältöalueeseen, kuten lääkehoitoon, tupakoinnin lopettamiseen ja sairauden pahenemisvaiheiden ehkäisyyn. Keuhkoahtaumatautia sairastavilla ja heidän läheisillään oli paljon tiedontarpeita. He tarvitsivat tietoa sairauden lääketieteellisen hoidon lisäksi psyykkisistä, sosiaalisista ja henkisistä sisällöistä.

Tutkimuksen tulosten perusteella terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaus ei kohdentunut kaikkiin niihin sisältöihin, joista keuhkoahtaumatautia sairastavilla ja heidän läheisillään oli tarve saada tietoa. Keuhkoahtaumatautia sairastavien ja heidän läheistensä ohjausta tulisi kehittää niin, että ohjaus perustuu kunkin yksilön tiedontarpeisiin, ja että se on kokonaisvaltaista käsittäen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen sekä henkiseen sisältöalueeseen kohdentuvan omahoidon ohjauksen. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaaminen tulee varmistaa niin, että heillä on tiedolliset valmiudet ja riittävät resurssit vastata keuhkoahtaumatautia sairastavien ja heidän läheistensä tiedontarpeisiin.

Chronic obstructive pulmonary disease (COPD) is a progressive disease that has a comprehensive effect on the lives of people it affects. Significant amounts of information and support are needed for people with COPD to improve their ability to self-manage their disease. When the disease progresses, support and practical help from family members can be crucial for self-management, making COPD a burden on family members as well.

The aim of this study was to create the synthesis with a holistic approach to describe how information on the self-management needs of people with COPD and their family members corresponds to the content of counselling provided by healthcare professionals (HCPs). The objective was to determine which content on self-management counselling particularly needs attention when developing timely and individually tailored selfmanagement counselling for people with COPD and their family members.

The first phase of this two-phase study included two cross-sectional studies and a systematic review. The second phase was a descriptive synthesis based on the phase one studies. The first cross-sectional study investigated the self-management counselling content that should be included in established practice, as described by doctors (n = 83) and nurses (n = 154) who treat people with COPD in special health care or primary health care settings. This content represents that which HCPs regularly include in counselling people with COPD and thus indicates established practice. The data were gathered via an e-questionnaire and analysed using descriptive statistical methods. The second study was on the perceptions of people with COPD (n = 169) regarding their information needs for self-management counselling. The data were gathered via an e-questionnaire and a printed questionnaire and analysed using descriptive statistical methods. A systematic review was conducted via a search of four international databases (MEDLINE, CINAHL, PsycINFO and SCOPUS) and the Finnish medical bibliographic database Medic. Data were extracted from articles that were accepted according to the inclusion criteria and the quality assessment. The qualitative research findings were pooled using meta-aggregation. In the second phase, a synthesis was created based on the results of the two cross-sectional studies and the systematic review. In this synthesis, the relation between counselling offered by HCPs and the information needs of people with COPD was considered via a holistic framework that included physical, psychological, social and spiritual needs.

The counselling provided by doctors and nurses working in specialised health care or primary health care focused on content about physical issues, such as medication, smoking cessation and exacerbation of the disease. People with COPD and their family members had high information needs. In addition to information on physical issues, they needed information on psychological, social and spiritual issues. The results of this study found that counselling by HCPs was not directed towards all the needs of people with COPD and their family members.

Counselling people with COPD and their family members should be developed so that future counselling is based on all the information needs of the individual, including physical, psychological, social and spiritual content. HCPs’ knowledge should be up to date, and their abilities, skills and resources should be optimal to meet the information needs of people with COPD and their family members.