Runoudenopetuksen nykytila: Haastattelututkimus lukion äidinkielen opettajien näkemyksistä
Haavisto, Anna (2021)
2021
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104233353
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee runoudenopetuksen nykytilaa lukion äidinkielen opettajien näkemysten perusteella. Tutkimukseni tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva lukion runoudenopetukseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimukseni keskeinen menetelmä on haastattelututkimus. Tutkielma liittyy kirjallisuuspedagogiikan teoreettiseen viitekehykseen.
Tutkimusaineistoni koostuu 25 lukion äidinkielen opettajan vastauksista, joista enemmistö on kerätty verkkolomakkeen välityksellä. Toisena aineistonkeruumenetelmänä hyödynsin kasvokkaista etähaastattelua videoyhteydellä. Verkkolomake osoittautui suosituimmaksi haastattelumuodoksi nopeasti täytettävänä ja opettajan vapaavalintaisen osallistumisajankohdan perusteella. Kasvokkaisessa etähaastattelussa puolestaan korostuivat vuorovaikutteisuus sekä joustavuus keskusteluaiheiden välillä.
Haastattelututkimukseni tulokset osoittavat, että lukion runoudenopetukseen valikoituja runoaineistoja määrittävät eniten lukion opetussuunnitelma sekä sen perusteella laaditut oppimateriaalit. Tulosten perusteella muut aineistoja määrittävät tekijät perustuvat opettajan oman mielenkiinnon mukaiseen aineistonvalintaan huomioiden myös opiskelijoiden omia mieltymyksiä. Opettajien vastauksista voidaan päätellä, että lukion lyriikantunneilla käsitellään ensisijaisesti perinteistä ja modernia runoutta sekä laululyriikkaa. Tutkimustulosteni perusteella käytetyimmiksi opetusmenetelmiksi osoittautuivat runojen analyysi- ja tulkintatehtävät, joita sovelletaan niin yksilö- kuin pienryhmätyöskentelyssäkin.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että enemmistö lukion äidinkielen opettajista on tyytyväisiä tämänhetkiseen runoudenopetuksen tilanteeseen sekä sen osuuteen lukion opetussuunnitelmassa. Opettajien näkemysten mukaan vuoden 2018 ylioppilaskoeuudistuksella on ollut suotuista vaikutus runoudenopetuksen asemaan. Varjopuolena opettajien vastauksissa korostuu ajanpuute sekä kirjallisuusosuuksien alituinen niukentaminen opetussuunnitelmissa. Syksyllä 2021 voimaan tulevan opetussuunnitelman rakenneuudistus mahdollistaa runoudenopetuksen käsittelyä aikaisempaa joustavammin. Tutkimukseeni osallistuneiden opettajien havainnoimana runoudenopetuksella on osoitettu olevan hyötyä laajemmin oppimisen kannalta niin luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseen kuin tunteiden säätelyn, ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojenkin kannalta.
Tutkimusaineistoni koostuu 25 lukion äidinkielen opettajan vastauksista, joista enemmistö on kerätty verkkolomakkeen välityksellä. Toisena aineistonkeruumenetelmänä hyödynsin kasvokkaista etähaastattelua videoyhteydellä. Verkkolomake osoittautui suosituimmaksi haastattelumuodoksi nopeasti täytettävänä ja opettajan vapaavalintaisen osallistumisajankohdan perusteella. Kasvokkaisessa etähaastattelussa puolestaan korostuivat vuorovaikutteisuus sekä joustavuus keskusteluaiheiden välillä.
Haastattelututkimukseni tulokset osoittavat, että lukion runoudenopetukseen valikoituja runoaineistoja määrittävät eniten lukion opetussuunnitelma sekä sen perusteella laaditut oppimateriaalit. Tulosten perusteella muut aineistoja määrittävät tekijät perustuvat opettajan oman mielenkiinnon mukaiseen aineistonvalintaan huomioiden myös opiskelijoiden omia mieltymyksiä. Opettajien vastauksista voidaan päätellä, että lukion lyriikantunneilla käsitellään ensisijaisesti perinteistä ja modernia runoutta sekä laululyriikkaa. Tutkimustulosteni perusteella käytetyimmiksi opetusmenetelmiksi osoittautuivat runojen analyysi- ja tulkintatehtävät, joita sovelletaan niin yksilö- kuin pienryhmätyöskentelyssäkin.
Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että enemmistö lukion äidinkielen opettajista on tyytyväisiä tämänhetkiseen runoudenopetuksen tilanteeseen sekä sen osuuteen lukion opetussuunnitelmassa. Opettajien näkemysten mukaan vuoden 2018 ylioppilaskoeuudistuksella on ollut suotuista vaikutus runoudenopetuksen asemaan. Varjopuolena opettajien vastauksissa korostuu ajanpuute sekä kirjallisuusosuuksien alituinen niukentaminen opetussuunnitelmissa. Syksyllä 2021 voimaan tulevan opetussuunnitelman rakenneuudistus mahdollistaa runoudenopetuksen käsittelyä aikaisempaa joustavammin. Tutkimukseeni osallistuneiden opettajien havainnoimana runoudenopetuksella on osoitettu olevan hyötyä laajemmin oppimisen kannalta niin luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseen kuin tunteiden säätelyn, ajattelun ja ongelmanratkaisutaitojenkin kannalta.