Havaintoja suorituskyvyn johtamisen ja mittaamisen toteuttamisesta luovassa asiantuntijaorganisaatiossa : Case mobiilipeliyritys

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli havainnoida mobiilipelialalla toimivan kohdeyrityksen toimintaa ja tarkastella, miten suorituskyvyn johtamista ja mittaamista harjoitetaan pelinkehitysprosessin osalta. Henkilöstönsä luovuuteen ja asiantuntijuuteen vahvasti luottavassa pelistudiossa pelit rakentuvat monimutkaisten prosessien kautta ja työn tulokset näkyvät usein viiveellä. Tästä syystä pelien kehityksestä vastaavat asiantuntijat ovat vaikeita johdettavia perinteisten menetelmien keinoin, eikä yksinkertaiseen panos/tuotos -suhteeseen perustuva tuottavuuden mittaus näyttäydy pelinkehitystyön osalta kovin informatiivisena.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja luonteeltaan kartoittavana tapaustutkimuksena. Teoreettinen viitekehys rakennettiin tarkastelemalla monipuolisesti suorituskyvyn johtamisen ja mittaamisen kirjallisuutta keskeisimpien aihepiiriä koskevien teorioiden ja mallien osalta. Pelinkehitystoiminnan abstraktia luonnetta alustettiin asiantuntijatyön ja luovan asiantuntijuuden viitekehysten kautta. Tutkimuksen empiirinen osuus kerättiin kohdeyrityksen työntekijöille ja keskijohdolle suunnatuilla puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jota täydennettiin tutkijan omalla osallistuvalla havainnoinnilla. Lopulta haastateltavien näkemyksistä luotiin teemoittelun pohjalta synteesi, jota peilattiin tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen.

Tutkimuksen avulla saatiin tärkeää tietoa vahvasti henkilöstönsä asiantuntijuuteen luottavan peliyrityksen toiminnasta sekä suorituskyvyn johtamiseen ja mittaamiseen liittyvistä ilmiöistä ja haasteista alan kontekstissa. Pelistudion päivittäistä työtä ohjaavat yrityksen missiosta johdetut strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät. Strategisen ohjauksen lisäksi, ei kohdeyrityksessä varsinaista systemaattista mittaamista pelinkehitystyön osalta harjoiteta. Pienessä pelistudiossa työntekijät kokivat omien työssänsä tehtyjen ratkaisujen vaikuttavan pelin menestykseen, jolloin yrityksen strategiset mittarit koettiin riittävinä ja reiluina oman työn arvioimisessa. Suorituskyvyn johtamisen prosessi rakentui kohdeyrityksen osalta vahvasti pelinkehitystiimin autonomian, keskinäisen yhteistyön ja vertaispalautteen kautta, mikä osaltaan muodosti tiimin sisälle jaetun johtajuuden mallin. Toiminnassa heijastui organisaation vahva luotto työntekijöiden asiantuntijuuteen, mitä korostettiin osaltaan minimalistisella hierarkialla. Johdon rooliksi jäi näin ennemminkin pelin kehitystiimin luovuuden mahdollistaminen ja osaamisen tukeminen subjektiivisen kokonaisnäkemyksen ja tilannearvioiden kautta.

Suorituskyvyn johtaminen ja mittaaminen koettiin pelialalla vahvasti yritys- ja pelikohtaiseksi. Siinä missä isommissa peliorganisaatioissa suorituskyvyn johtamisen ja mittaamisen systematisoimisella voitaisiin tehostaa toimintaa, pienten pelistudioiden osalta ne voisivat herkästi jäykistää toimintaa ja suunnata toimintaa menestymisen kannalta epäolennaisiin asioihin. Toisaalta henkilöstön suorituskyvyn mittaaminen esimerkiksi pelaajien tuottamaa dataa mittaamalla nähtiin potentiaalisena ja omaa motivaatiota lisäävänä mahdollisuutena. Vahvana konsensuksena mittarit nähtiin kuitenkin olennaisena suorittaa nimenomaan tiimitason mittareina, sillä pelien kehitystyö nähtiin lähtökohtaisesti rakentuvan juuri tiimin sisällä.