Hyvinvointia planeetan rajoissa? : Ympäristöystävällisen toiminnan yhteys koettuun hyvinvointiin
Vänttinen, Alisa (2021)
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104223331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104223331
Tiivistelmä
Hyvinvointi on yhteiskuntamme keskeinen, ellei keskeisin tavoite. Olemme paradoksaalisessa tilanteessa, jossa hyvinvoinnin tavoittelu on vaarantanut sen perustana olevan maapallon biofyysisen systeemin toiminnan ihmiselämällekin suotuisana: maapallon keskilämpötila on noussut jo noin asteella esiteollisesta ajasta, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja useat luonnonvarat hupenevat. Onkin tärkeää tarkastella, miten voimme tuottaa hyvinvointia kestävästi, planeetan rajojen sisäpuolella.
Tätä laajaa kysymystä lähestytään tässä pro gradu -tutkielmassa yksityisten henkilöiden näkökulmasta. Aiemmissa tutkimuksissa ympäristöystävällisen toiminnan ja koetun hyvinvoinnin välillä on havaittu positiivinen yhteys, mutta sen suunnasta tai perusteista ei ole vielä varmuutta. Yhteyksien valaisemiseksi tutkimuksessa haastateltiin viittä henkilöä, jotka kokeilevat ympäristöystävällistä toimintaa osana D-mat oy:n koordinoimaa Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -kokeilua. Heistä kutakin haastateltiin kolmesti: ennen kokeilun alkua, sen jälkeen ja noin kaksi kuukautta kokeilun päättymisestä. Kiihdyttämö-kokeilussa osallistujat pyrkivät pienentämään elämäntapansa hiilijalanjälkeä kuukauden kokeilujakson ajan. Haastateltavien hyvinvoinnin kokemuksia suhteutetaan heidän hiilijalanjäljissään kokeilujaksolla tapahtuviin muutoksiin.
Aiempien tutkimusten kanssa yhteneväisesti ympäristöystävällinen toiminta ja koettu hyvinvointi ovat haastateltavien kokemusten perusteella pääsääntöisesti yhteensopivia. Haastateltavat pienensivät hiilijalanjälkiään kuukauden kokeilujakson aikana noin 6–25 % ilman, että heidän yleinen elämään tyytyväisyytensä tai elämän arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemuksensa muuttui tämän johdosta. Teko kerrallaan kysyttynä neljä viidestä haastateltavasta kertoi kokevansa useiden tekojen tuoneen itselleen tyytyväisyyden ja merkityksellisyyden kokemusta.
Tuloksia selitetään hyödyntäen Helneen ja Hirvilammen esittämää kestävän hyvinvoinnin HDLB-mallia, jota täsmennetään tutkimuksessa Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian avulla. Näyttää siltä, että toiminnan ympäristöystävällisyys voi tuoda tyytyväisyyden ja merkityksellisyyden kokemusta silloin, kun sitä toteuttava henkilö toimii omaehtoisesti, tiedostaa toimivansa ympäristöystävällisesti ja kokee voivansa vaikuttaa toiminnallaan ympäristöongelmien ratkaisuun sekä kokee ympäristöongelmien ratkaisun tärkeäksi esimerkiksi tulevia sukupolvia tai luontoa kohtaan tuntevansa välittämisen vuoksi. Osaan haastateltavien kokeilemista teoista liittyy myös ympäristöystävällisyydestä riippumattomia tyytyväisyyden ja merkityksellisyyden kokemusta tuottavia oheishyötyjä, kuten sosiaalista kanssakäymistä.
Tulokset tukevat käsitystä hyvinvoinnista moniulotteisena ja relationaalisena ilmiönä. Ympäristöpolitiikka voisi hyötyä tästä ymmärryksestä, jonka pohjalta kestävä toiminta voi vahvistaa hyvinvointia paitsi tulevaisuudessa myös tässä hetkessä. Tulevissa tutkimuksissa olisi kiinnostavaa tutkia ympäristöystävällisen toiminnan ja koetun hyvinvoinnin yhteyksiä laajemmalla joukolla.
Tätä laajaa kysymystä lähestytään tässä pro gradu -tutkielmassa yksityisten henkilöiden näkökulmasta. Aiemmissa tutkimuksissa ympäristöystävällisen toiminnan ja koetun hyvinvoinnin välillä on havaittu positiivinen yhteys, mutta sen suunnasta tai perusteista ei ole vielä varmuutta. Yhteyksien valaisemiseksi tutkimuksessa haastateltiin viittä henkilöä, jotka kokeilevat ympäristöystävällistä toimintaa osana D-mat oy:n koordinoimaa Kestävien elämäntapojen kiihdyttämö -kokeilua. Heistä kutakin haastateltiin kolmesti: ennen kokeilun alkua, sen jälkeen ja noin kaksi kuukautta kokeilun päättymisestä. Kiihdyttämö-kokeilussa osallistujat pyrkivät pienentämään elämäntapansa hiilijalanjälkeä kuukauden kokeilujakson ajan. Haastateltavien hyvinvoinnin kokemuksia suhteutetaan heidän hiilijalanjäljissään kokeilujaksolla tapahtuviin muutoksiin.
Aiempien tutkimusten kanssa yhteneväisesti ympäristöystävällinen toiminta ja koettu hyvinvointi ovat haastateltavien kokemusten perusteella pääsääntöisesti yhteensopivia. Haastateltavat pienensivät hiilijalanjälkiään kuukauden kokeilujakson aikana noin 6–25 % ilman, että heidän yleinen elämään tyytyväisyytensä tai elämän arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemuksensa muuttui tämän johdosta. Teko kerrallaan kysyttynä neljä viidestä haastateltavasta kertoi kokevansa useiden tekojen tuoneen itselleen tyytyväisyyden ja merkityksellisyyden kokemusta.
Tuloksia selitetään hyödyntäen Helneen ja Hirvilammen esittämää kestävän hyvinvoinnin HDLB-mallia, jota täsmennetään tutkimuksessa Ryanin ja Decin itseohjautuvuusteorian avulla. Näyttää siltä, että toiminnan ympäristöystävällisyys voi tuoda tyytyväisyyden ja merkityksellisyyden kokemusta silloin, kun sitä toteuttava henkilö toimii omaehtoisesti, tiedostaa toimivansa ympäristöystävällisesti ja kokee voivansa vaikuttaa toiminnallaan ympäristöongelmien ratkaisuun sekä kokee ympäristöongelmien ratkaisun tärkeäksi esimerkiksi tulevia sukupolvia tai luontoa kohtaan tuntevansa välittämisen vuoksi. Osaan haastateltavien kokeilemista teoista liittyy myös ympäristöystävällisyydestä riippumattomia tyytyväisyyden ja merkityksellisyyden kokemusta tuottavia oheishyötyjä, kuten sosiaalista kanssakäymistä.
Tulokset tukevat käsitystä hyvinvoinnista moniulotteisena ja relationaalisena ilmiönä. Ympäristöpolitiikka voisi hyötyä tästä ymmärryksestä, jonka pohjalta kestävä toiminta voi vahvistaa hyvinvointia paitsi tulevaisuudessa myös tässä hetkessä. Tulevissa tutkimuksissa olisi kiinnostavaa tutkia ympäristöystävällisen toiminnan ja koetun hyvinvoinnin yhteyksiä laajemmalla joukolla.