”Kaupungin isännän rooli on monessa asiassa niin tärkeä": Osallistaminen hallinnan keinona kaupungissa
Kivineva, Pauliina (2021)
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104223305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104223305
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella Seinäjoen kaupungin osallisuusprosesseja ja osallisuuden hallinnan muutosta. Tutkielman tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty tapaustutkimuksen strategiaa. Tutkimustapauksen muodostaa Seinäjoen kaupungin kylä- ja kaupunkiaktivismioppaan tekoprosessi. Tutkimusongelmaa lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta: Miten Seinäjoen kaupungin kylä- ja kaupunkiaktivismioppaan kehitysprosessi ilmentää osallisuuden hallinnan muutosta? Millaisia tulkintoja osallisuudesta esiintyy kylä- ja kaupunkiaktivismioppaan kehitysprosessissa? Aineisto on kerätty kylä- ja kaupunkiaktivismioppaan tekemistä varten järjestetystä verkkotyöpajasta ja kyselyistä elokuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä. Aineistossa kuuluu niin viranhaltijoiden kuin kansalaisyhteiskunnan ääni. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osallisuutta pyritään hyödyntämään myös neljännen sektorin hallintastrategiana. Osallisuudesta ei vallitse yhtenäistä ymmärrystä. Kuntahallinnon näkökulmasta osallisuuden kautta kyetään hyödyntämään myös kansalaisyhteiskunnan resursseja asuinympäristön kehityksessä, palveluiden tuottamisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Toisaalta osallisuuden kehittäminen koettiin lisätyöksi kaupungille, ja osallistavat toimenpiteet näyttäytyivät hallinnollisina toimenpiteinä toisten joukossa.
Osallistavien käytäntöjen kehittymisen kannalta on tärkeää, että osallisuudesta ja sen tavoitteista vallitsee yhteisymmärrys. Osallistavien toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa on osattava asettaa tavoitteet, jottei toimenpiteistä muodostu uutta hallinnollista byrokratiaa. Toimintasuosituksena on osallisuusteemoja koskevan koulutuksen lisääminen julkisorganisaatioissa. Osallisuustoimenpiteiden ja viestinnän käytännönläheinen koulutus vähentäisi epätasa-arvoista vuorovaikutusta. Jatkotutkimusta olisi syytä tehdä osallisuustoimenpiteiden vaikutuksesta pidemmällä aikajänteellä. Kiinnostavaa olisi myös toistaa tutkielman asetelma toisessa kunnassa. Jatkon kannalta on tärkeää, että tutkimusta osallisuudesta tehdään myös keskikokoisissa ja pienissä kunnissa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että osallisuutta pyritään hyödyntämään myös neljännen sektorin hallintastrategiana. Osallisuudesta ei vallitse yhtenäistä ymmärrystä. Kuntahallinnon näkökulmasta osallisuuden kautta kyetään hyödyntämään myös kansalaisyhteiskunnan resursseja asuinympäristön kehityksessä, palveluiden tuottamisessa ja hyvinvoinnin luomisessa. Toisaalta osallisuuden kehittäminen koettiin lisätyöksi kaupungille, ja osallistavat toimenpiteet näyttäytyivät hallinnollisina toimenpiteinä toisten joukossa.
Osallistavien käytäntöjen kehittymisen kannalta on tärkeää, että osallisuudesta ja sen tavoitteista vallitsee yhteisymmärrys. Osallistavien toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa on osattava asettaa tavoitteet, jottei toimenpiteistä muodostu uutta hallinnollista byrokratiaa. Toimintasuosituksena on osallisuusteemoja koskevan koulutuksen lisääminen julkisorganisaatioissa. Osallisuustoimenpiteiden ja viestinnän käytännönläheinen koulutus vähentäisi epätasa-arvoista vuorovaikutusta. Jatkotutkimusta olisi syytä tehdä osallisuustoimenpiteiden vaikutuksesta pidemmällä aikajänteellä. Kiinnostavaa olisi myös toistaa tutkielman asetelma toisessa kunnassa. Jatkon kannalta on tärkeää, että tutkimusta osallisuudesta tehdään myös keskikokoisissa ja pienissä kunnissa.