Kotialuemallin toimintakulttuurin vaikutus työhyvinvointiin : Varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset kotialuemallin toimintakulttuurista
Huhtala, Neea (2021)
Huhtala, Neea
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104223287
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104223287
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia vaikutuksia kotialuemallin toimintakulttuurin toteuttaminen on tuonut varhaiskasvatuksen opettajien kokemaan työhyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointi on noussut mediassa ajankohtaiseksi teemaksi, sillä työhyvinvoinnin on havaittu heikentyneen. Kotialuemallin toimintakulttuuri on uusi pedagoginen toimintamalli, jossa vähintään kaksi varhaiskasvatusryhmää toimii tiiviissä yhteistyössä samalla kotialueella. Kotialuemallin toimintakulttuurin yhteyttä työhyvinvointiin ei ole aiemmin tutkittu.
Tutkimuksen tavoitetta pyrittiin selvittämään kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitkä eri tekijät edistävät ja heikentävät varhaiskasvatuksen opettajan työhyvinvointia kotialuemallin toimintakulttuurin toteuttamisessa. Toisella tutkimuskysymyksellä tavoiteltiin tietoisuutta erilaisista keinoista, joilla kehittää eri työyhteisötasoilla kotialuemallin toimintakulttuuria kohti työhyvinvoivaa toimintakulttuuria.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla etäyhteydellä yhdeksää Tampereen kaupungissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastattelu oli muodoltaan puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka sisälsi viisi teemaa. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti temaattisella analyysillä muodostaen aineistosta erilaisia teemakokonaisuuksia ja luomalla teemojen välille yhteyksiä.
Tutkimuksen tuloksina voitiin osoittaa kotialuemallin kehittämisen olevan tärkeässä roolissa työhyvinvoinnille, sillä toimintakulttuurina kotialuemalli näyttäytyi erityisen kuormittavana arjen struktuurin puuttuessa tai ollessaan vielä puutteellinen. Kotialuemallin toiminnassa ilmaistiin työntekijältä vaadittavan aiempaa enemmän yhteistyötä ja kommunikointia niin tiimitasolla kuin koko työyhteisön sisällä. Työntekijän tulisi myös olla sitoutunut työskentelemään yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti, jotta kotialuemallin toiminnan olennaiset piirteet, kuten pakollinen toiminnan aikatauluttaminen ja porrastaminen pystyisi toteutumaan ja ylimääräisiltä kuormituksilta ja ristiriidoilta vältyttäisiin.
Johtajan rooli nostettiin myös kasvaneeksi tekijäksi varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvoinnille niin yleisellä tasolla kotialuemallin toteuttamisen yhteydessä kuin sen kehittämisessä. Kotialuemallin toteuttamisessa ja kehittämisessä johtajan kerrottiin olevan avainasemassa pedagogisena johtajana. Johtajan tulisi innostaa, markkinoida ja antaa oma osallisuus toiminnan toteuttamiselle ja sen eteenpäin viemiselle. Varhaiskasvatuksen opettajat kertoivatkin kotialuemallin haastavan johtajaa kohti uudenlaista suhtautumista työskentelyynsä kasvaneiden työnkuvien suhteen.
Tutkimuksen tavoitetta pyrittiin selvittämään kahden tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, mitkä eri tekijät edistävät ja heikentävät varhaiskasvatuksen opettajan työhyvinvointia kotialuemallin toimintakulttuurin toteuttamisessa. Toisella tutkimuskysymyksellä tavoiteltiin tietoisuutta erilaisista keinoista, joilla kehittää eri työyhteisötasoilla kotialuemallin toimintakulttuuria kohti työhyvinvoivaa toimintakulttuuria.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla etäyhteydellä yhdeksää Tampereen kaupungissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa. Haastattelu oli muodoltaan puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka sisälsi viisi teemaa. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti temaattisella analyysillä muodostaen aineistosta erilaisia teemakokonaisuuksia ja luomalla teemojen välille yhteyksiä.
Tutkimuksen tuloksina voitiin osoittaa kotialuemallin kehittämisen olevan tärkeässä roolissa työhyvinvoinnille, sillä toimintakulttuurina kotialuemalli näyttäytyi erityisen kuormittavana arjen struktuurin puuttuessa tai ollessaan vielä puutteellinen. Kotialuemallin toiminnassa ilmaistiin työntekijältä vaadittavan aiempaa enemmän yhteistyötä ja kommunikointia niin tiimitasolla kuin koko työyhteisön sisällä. Työntekijän tulisi myös olla sitoutunut työskentelemään yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti, jotta kotialuemallin toiminnan olennaiset piirteet, kuten pakollinen toiminnan aikatauluttaminen ja porrastaminen pystyisi toteutumaan ja ylimääräisiltä kuormituksilta ja ristiriidoilta vältyttäisiin.
Johtajan rooli nostettiin myös kasvaneeksi tekijäksi varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvoinnille niin yleisellä tasolla kotialuemallin toteuttamisen yhteydessä kuin sen kehittämisessä. Kotialuemallin toteuttamisessa ja kehittämisessä johtajan kerrottiin olevan avainasemassa pedagogisena johtajana. Johtajan tulisi innostaa, markkinoida ja antaa oma osallisuus toiminnan toteuttamiselle ja sen eteenpäin viemiselle. Varhaiskasvatuksen opettajat kertoivatkin kotialuemallin haastavan johtajaa kohti uudenlaista suhtautumista työskentelyynsä kasvaneiden työnkuvien suhteen.