"Pidän kyl tärkeenä mut en kyl kauheesti osaa" : Eriyttäminen luokanopettajan induktiovaiheessa
Isaksson, Sanni (2021)
Isaksson, Sanni
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104213264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104213264
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan induktiovaiheen luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia eriyttämisestä. Jokainen oppilas on erilainen, ja jokaisella on omat taitonsa, tarpeensa, oppimistyylinsä, persoonallisuutensa sekä kiinnostuksen kohteensa. Luokanopettajilta vaaditaankin taitoa eriyttää, jotta jokaisella oppilaalla on mahdollisuus edetä omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti koulussa sekä saavuttaa opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Opetussuunnitelmassa eriyttämistä kuvataan ”kaiken opetuksen pedagogiseksi lähtökohdaksi” sekä ”työtapojen valintaa ohjaavaksi”.
Induktiovaihe eli ensimmäiset työvuodet työelämään siirryttäessä ovat ratkaisevia luokanopettajan uran muodostumisen kannalta. Induktiovaiheessa on kuitenkin useita haasteita, jotka kuormittavat vastavalmistuneita opettajia. Oppilaiden yksilöllisyyden huomaaminen ja siihen vastaaminen jäävät usein vähiin, kun luokanopettajat joutuvat kohtaamaan jatkuvasti liudan muitakin haasteita. Koulutuksen ja työelämän välillä on kuilu, sillä koulutus ei kykene tarjoamaan kaikkia opettajan ammatissa tarvittavia tietoja ja taitoja.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuskysymyksiksi muodostui lopulta neljä eri kysymystä. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, mitä eriyttäminen luokanopettajien mielestä on. Toisella tutkimuskysymyksellä haluttiin saada tietoa siitä, mistä luokanopettajat ovat saaneet tietoa ja keinoja eriyttää opetustaan. Kolmannella tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, miten opettajat eriyttävät koulun arjessa. Neljännellä, myöhemmin muodostetulla tutkimuskysymyksellä kartoitettiin, onko induktiovaiheessa eriyttämistä haittaavia tekijöitä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon osallistui viisi luokanopettajaa eri puolilta Suomea.
Luokanopettajien käsitykset eriyttämisestä sekä eriyttämisen keinot peilautuivat hyvin aiempiin tutkimuksiin. Luokanopettajat kokivat kuitenkin, että heillä ei ollut tietoa, tukea, osaamista tai jaksamista painia jatkuvasti eriyttämiseen ja induktiovaiheeseen liittyvien ongelmien kanssa. Analyysin perusteella ongelmiksi ovatkin muodostuneet koulutuksen ja työelämän kohtaamattomuus sekä perehdytyksen ja mentoroinnin puute, jotka kaikki haittaavat osaltaan eriyttämistä. Luokanopettajat eivät kokeneet, että heillä olisi aikaa, jaksamista tai resursseja eriyttää niin, että jokaisen oppilaan tarpeisiin voitaisiin vastata.
Induktiovaihe eli ensimmäiset työvuodet työelämään siirryttäessä ovat ratkaisevia luokanopettajan uran muodostumisen kannalta. Induktiovaiheessa on kuitenkin useita haasteita, jotka kuormittavat vastavalmistuneita opettajia. Oppilaiden yksilöllisyyden huomaaminen ja siihen vastaaminen jäävät usein vähiin, kun luokanopettajat joutuvat kohtaamaan jatkuvasti liudan muitakin haasteita. Koulutuksen ja työelämän välillä on kuilu, sillä koulutus ei kykene tarjoamaan kaikkia opettajan ammatissa tarvittavia tietoja ja taitoja.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuskysymyksiksi muodostui lopulta neljä eri kysymystä. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, mitä eriyttäminen luokanopettajien mielestä on. Toisella tutkimuskysymyksellä haluttiin saada tietoa siitä, mistä luokanopettajat ovat saaneet tietoa ja keinoja eriyttää opetustaan. Kolmannella tutkimuskysymyksellä pyrittiin selvittämään, miten opettajat eriyttävät koulun arjessa. Neljännellä, myöhemmin muodostetulla tutkimuskysymyksellä kartoitettiin, onko induktiovaiheessa eriyttämistä haittaavia tekijöitä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon osallistui viisi luokanopettajaa eri puolilta Suomea.
Luokanopettajien käsitykset eriyttämisestä sekä eriyttämisen keinot peilautuivat hyvin aiempiin tutkimuksiin. Luokanopettajat kokivat kuitenkin, että heillä ei ollut tietoa, tukea, osaamista tai jaksamista painia jatkuvasti eriyttämiseen ja induktiovaiheeseen liittyvien ongelmien kanssa. Analyysin perusteella ongelmiksi ovatkin muodostuneet koulutuksen ja työelämän kohtaamattomuus sekä perehdytyksen ja mentoroinnin puute, jotka kaikki haittaavat osaltaan eriyttämistä. Luokanopettajat eivät kokeneet, että heillä olisi aikaa, jaksamista tai resursseja eriyttää niin, että jokaisen oppilaan tarpeisiin voitaisiin vastata.