Taloudellinen eriarvoisuus ja kansainväliset sotilaalliset konfliktit

Abstract

Tämä tutkielma tarkastelee valtioiden sisäisen taloudellisen eriarvoisuuden ja kansainvälisten sotilaallisten konfliktien suhdetta. Taloudellinen eriarvoisuus viime vuosikymmeninä kasvanut useimmissa maailman maissa merkittävästi. Samalla se on noussut jälleen politiikan agendalle ja myös keskeiseksi yhteiskunnallisen tutkimuksen kohteeksi. Kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa taloudellinen eriarvoisuus on kuitenkin jäänyt toistaiseksi varsin marginaaliseksi kysymykseksi.

Tässä työssä osoitan, että valtioiden sisäinen eriarvoisuus on relevantti tutkimuskohde myös kansainvälisten suhteiden tieteenalalla. Teen sen tarkastelemalla taloudellisen eriarvoisuuden merkitystä alan perinteisimmässä kysymyksessä, valtioiden välisessä sodassa ja rauhassa. Lähestyn taloudellisen eriarvoisuuden ja kansainvälisten sotilaallisten konfliktien suhdetta keskitason teoreettisena kysymyksenä positivistisesta, naturalistisesta ja rationalistisesta metateoreettisesta viitekehyksestä käsin. Tämä on ennen kaikkea pragmaattinen valinta, joka rajaa työtäni ja tukee tavoitettani rakentaa uskottava taloudellisesta eriarvoisuudesta kansainvälisiin sotilaallisiin konflikteihin johtava kausaalinen mekanismi.

Muodostan eri tieteenalojen kirjallisuutta analysoimalla kuusi teoreettista mallia, joiden pohjalle kausaalisen mekanismin voi rakentaa. Esittelen mallien perusteet ja arvioin kunkin käyttökelpoisuutta taloudellisesta eriarvoisuudesta kansainvälisiin konflikteihin johtavan kausaalisen mekanismin rakentamisessa. Arvion pohjalta rakennan tässä työssä mekanismini harhauttavan nationalismin teorian pohjalle, sillä se on teoreettisesti pitkälle kehitetty malli, joka on saanut myös vahvaa tukea empiirissä tutkimuksissa. Harhauttavan nationalismin teorian mukaan taloudellinen eriarvoisuuden kasvaessa poliittinen eliitti käynnistää nationalistisia kampanjoita ja käyttää enemmän nationalistista retoriikkaa varmistaakseen oman poliittisen selviytymisensä. Nationalistinen politiikka puolestaan johtaa lisääntyneeseen kansainvälisten konfliktien riskiin viiden eri mekanismin kautta.

Rakentamani mekanismin pohjalta teen kolme hypoteesia: 1) taloudellisesti eriarvoisemmilla valtioilla on suurempi riski joutua osalliseksi kansainväliseen sotilaallisen konfliktiin, 2) taloudellisesti eriarvoisemmat valtiot ovat useammin aloittajia sotilaallisissa konflikteissa ja 3) taloudellisen eriarvoisuuden yhteys kansainvälisiin sotilaallisiin konflikteihin on heikoin autoritaarisissa valtioissa ja vahvin semiautoritaarisissa valtioissa demokraattisten valtioiden sijoittuessa näiden kahden välille. Testaan hypoteeseja empiirisesti kahdella logistista regressiota käyttävällä tilastollisella mallilla.

Analyysin tulokset tukevat näkemystä siitä, että valtion sisäinen eriarvoisuus lisää sen riskiä aloittaa kansainvälinen sotilaallinen konflikti. Taloudellinen eriarvoisuus ei ole merkittävä muuttuja sotilaallisessa konfliktissa osallisena olemisessa, mutta sotilaallisen konfliktin aloittamisen riskiin se vaikuttaa merkittävästi. Vaikutus on kolmannen hypoteesini mukaisesti heikoin autoritaarisissa valtioissa, mutta siitä poiketen vahvin demokraattisissa valtioissa.

Tämä tutkimus löytää teoreettiset perusteet olettaa, että valtion sisäinen eriarvoisuus vaikuttaa sen toimintaan ulkopolitiikassa ja osoittaa myös empiirisesti, että taloudellisesti eriarvoisempi valtio on aggressiivisempi ja militaristisempi. Se luo pohjan jatkaa ja laajentaa taloudellisen eriarvoisuuden ja kansainvälisten sotilaallisten konfliktien suhteen tarkastelua ja liittää teoriaan myös muita (poliittisen) väkivallan muotoja. Työ osoittaa myös lukuisia mahdollisuuksia kehittää taloudellisen eriarvoisuuden tutkimusta kansainvälisten suhteiden tieteenalalla laajemminkin.