”Meillä on vain hyvä syy epäillä, että pitääkö kaiken aina kasvaa” : Ekososiaalisen transformatiivisen oppimisen mukaiset ilmastotoimijuudet lastenkirjallisuudessa
Hakala, Ellinoora; Matilainen, Reetta (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104213256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104213256
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena on vuosina 2018–2020 julkaistujen kuvallisten ilmastoteemaisten lastenkirjojen esittämät ilmastotoimijuuden muodot. Analysoimme diskurssianalyysin keinoin kirjojen tarjoamaa ilmastotoimijuutta sekä transformatiivisen ekososiaalisen oppimisen mukaista muutosta. Olemme kiinnostuneita siitä, miten tarjotut keinot toistavat yhteiskunnan rakenteita ja millaista kuvaa ilmastokriisistä ja ilmastotoimijuudesta lastenkirjallisuuden diskurssit välittävät kohdeyleisölleen.
Ilmastokriisin hidastamisen hyväksi toimimista nimitämme tutkimuksessamme ilmastotoimijuudeksi. Käsitteessä yhdistyy kasvatustieteissä laajasti käytössä oleva lapsen toimijuuden käsite sekä yksilön asenne, halu toimia ja teot ilmastokriisin hidastamisen puolesta. Ilmastokriisin hidastamisen keinoja hahmotamme kestävän kehityksen, kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen sisällöillä, sillä ne ovat osana Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) arvoperustaa.
Ekososiaalisella transformatiivisella oppimisella tarkoitamme kokonaisvaltaista oppimista ilmastokriisin syistä, seurauksista ja omista toimintamahdollisuuksista kriisin hidastamiseksi. Oppimisessa merkityksellisessä asemassa on rationaalisten tietojen ja taitojen lisäksi emotionaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Tarkastelemme kuinka aineistomme diskurssit vastaavat ekososiaalisen transformatiivisen oppimisen vaatimuksiin.
Lapsille suunnattu ilmastoteemainen kirjallisuus kiinnostaa meitä, sillä mielestämme kuvitettujen kirjojen katseleminen ja lukeminen ovat merkityksellinen osa lapsen kasvua ja kehitystä. Kasvatukselliset tavoitteet ovat olleet osa lapsille suunnattua kirjallisuutta ensimmäisistä lastenkirjoista alkaen ja ympäristöteemoihin kantaa ottavia lastenkirjoja on Suomessa julkaistu 1960-luvulta lähtien.
Kuvallisissa lastenkirjoissa hahmottuu neljä erilaista ilmastotoimijuuden diskurssia: yksilöä vastuuttava kuluttajakansalaisuus, kritiikki nykyjärjestelmää kohtaan, ylisukupolvinen yhteisvastuullisuus sekä keskiluokkainen lapsuus. Lastenkirjojen esittämissä ilmastotoimijuuden muodoissa valtadiskurssina korostuu yksilön vastuulla olevat ilmastotoimet, jotka ovat erityisesti keskiluokkaisesta perhetaustasta tuleville lapsille suunnattuja. Näiden lisäksi kirjoista löytyy valtadiskurssille kaksi vastadiskurssia, jotka ovat kritiikki nykyjärjestelmää kohtaan sekä ylisukupolvista yhteisvastuuta korostava ilmastotoimijuuden muoto.
Tutkimuksemme myötä esitämme, että ilmastoteemaisissa lastenkirjoissa tuodaan esille monipuolisesti ilmastokriisiin ja ympäristönsuojeluun liittyviä teemoja, mutta kirjat vastuuttavat voimakkaasti lasta yksilönä ilmastotekoihin. Ekososiaalisen transformatiivisen oppimisen mahdollistavaa ilmiöiden syiden ja seurausten yhteyksiä ei esitellä riittävän monipuolisesti.
Ilmastokriisin hidastamisen hyväksi toimimista nimitämme tutkimuksessamme ilmastotoimijuudeksi. Käsitteessä yhdistyy kasvatustieteissä laajasti käytössä oleva lapsen toimijuuden käsite sekä yksilön asenne, halu toimia ja teot ilmastokriisin hidastamisen puolesta. Ilmastokriisin hidastamisen keinoja hahmotamme kestävän kehityksen, kestävän elämäntavan ja ekososiaalisen sivistyksen sisällöillä, sillä ne ovat osana Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) arvoperustaa.
Ekososiaalisella transformatiivisella oppimisella tarkoitamme kokonaisvaltaista oppimista ilmastokriisin syistä, seurauksista ja omista toimintamahdollisuuksista kriisin hidastamiseksi. Oppimisessa merkityksellisessä asemassa on rationaalisten tietojen ja taitojen lisäksi emotionaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Tarkastelemme kuinka aineistomme diskurssit vastaavat ekososiaalisen transformatiivisen oppimisen vaatimuksiin.
Lapsille suunnattu ilmastoteemainen kirjallisuus kiinnostaa meitä, sillä mielestämme kuvitettujen kirjojen katseleminen ja lukeminen ovat merkityksellinen osa lapsen kasvua ja kehitystä. Kasvatukselliset tavoitteet ovat olleet osa lapsille suunnattua kirjallisuutta ensimmäisistä lastenkirjoista alkaen ja ympäristöteemoihin kantaa ottavia lastenkirjoja on Suomessa julkaistu 1960-luvulta lähtien.
Kuvallisissa lastenkirjoissa hahmottuu neljä erilaista ilmastotoimijuuden diskurssia: yksilöä vastuuttava kuluttajakansalaisuus, kritiikki nykyjärjestelmää kohtaan, ylisukupolvinen yhteisvastuullisuus sekä keskiluokkainen lapsuus. Lastenkirjojen esittämissä ilmastotoimijuuden muodoissa valtadiskurssina korostuu yksilön vastuulla olevat ilmastotoimet, jotka ovat erityisesti keskiluokkaisesta perhetaustasta tuleville lapsille suunnattuja. Näiden lisäksi kirjoista löytyy valtadiskurssille kaksi vastadiskurssia, jotka ovat kritiikki nykyjärjestelmää kohtaan sekä ylisukupolvista yhteisvastuuta korostava ilmastotoimijuuden muoto.
Tutkimuksemme myötä esitämme, että ilmastoteemaisissa lastenkirjoissa tuodaan esille monipuolisesti ilmastokriisiin ja ympäristönsuojeluun liittyviä teemoja, mutta kirjat vastuuttavat voimakkaasti lasta yksilönä ilmastotekoihin. Ekososiaalisen transformatiivisen oppimisen mahdollistavaa ilmiöiden syiden ja seurausten yhteyksiä ei esitellä riittävän monipuolisesti.