Verkkokohtaaminen osana digitaalista nuorisotyötä : Nuorisotyöntekijän näkökulma

Abstract

Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaa kohtaamista nuorisotyöntekijän näkökulmasta. Tutkimus pohjautuu nuorisotyössä tapahtuneeseen kohtaamisen muutokseen Covid19-koronapandemian aikana, jolloin nuorisotyön perinteiset muodot siirtyivät digitaalisiin ympäristöihin. Tutkimus pyrki vastaamaan tutkimuskysymyksiin siitä, millaisia kohtaamisia verkkonuorisotyössä toteutuu ja millaisia käytäntöjä pandemia-aikana syntyi nuorten tavoittamiseen. Lisäksi tutkittiin, millaisia digitaalisia lukutaitoja nuorisotyöntekijä tarvitsee nuorten kohtaamiseen verkossa. Tutkimus oli tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelemalla viittä verkkonuorisotyötä pandemia-aikana tehnyttä nuorisotyöntekijää.

Tulosten pohjalta verkossa tapahtuvat kohtaamiset voidaan jakaa kahteen kategoriaan: kevyeen ja syvälliseen kohtaamiseen. Erityinen merkitys nähdään syvällisellä kohtaamisella, jonka mahdollistaa myös verkossa luottamuksellisen ja avoimen keskustelun nuorisotyöntekijän ja nuoren välillä. Nuorisotyöntekijän mediakasvattajuus ja digilukutaidon hallitseminen korostuvat aineistossa nuorisotyöntekijälle tarpeellisina taitoina verkkotyössä. Tulosten mukaan nuorisotyöntekijän roolin rakentuminen mediakasvattajaksi vaatii sekä teknologista osaamista että nuorten verkossa tapahtuvan alakulttuurin tuntemista.

Tulosten perusteella ihanteellisinta olisi, jos avoimen nuorisotyön ja verkkonuorisotyön muodot integroituisivat vähitellen yhteen, jolloin niitä ei enää tulisi miettiä erillisinä toimintoina. Tässä tutkimuksessa tunnistettu syvällinen kohtaaminen ei voi syntyä ilman pitkäjänteistä, säännöllistä toimintaa, joka mahdollistaa luottamuksellisen yhteyden syntymisen nuoren ja nuorisotyöntekijän välillä. Toisaalta tulisi myös tutkia sitä, miten tarpeelliseksi nuoret kokevat syvällisen kohtaamisen verkkonuorisotyön palveluissa. Kun on kyse vapaa-ajan toiminnasta, riittääkö kevyt kohtaaminen verkossa nuoren näkökulmasta?

Tuloksista voidaan päätellä, että nuorisotyössä tulisi entistä paremmin tunnistaa se, miten nuorten vapaa-aika verkossa jakaantuu ja millaisia palveluja heille tulisi tarjota. Millaista on tulevaisuuden verkkonuorisotyö ja mikä osa avoimella nuorisotyöllä siinä on? Jatkotutkimus tästä aiheesta on näiden tulosten perusteella tarpeellinen. Katse tulee suunnata myös tulevaisuuden nuorisotyöntekijöiden mediakasvattajuuden tukemiseen. Nuorisotyöntekijöiden koulutukseen tulisi kohdentaa enemmän digitaalisen nuorisotyön opetusta. Toisaalta muutosta tarvitaan myös nuorisotyötä tekevien organisaatioiden ajattelussa, jossa digitaalisen nuorisotyön tulisi olla yksi painopiste riittävin resurssein ja koulutusmahdollisuuksin. On huomioitava, että nuorisotyöntekijä ei ole lähtökohtaisesti myös mediakasvattaja silloin, kun hänen työtehtävänsä siirretään verkkoon. Mediakasvattajaksi oppiminen vaatii myös nuorisotyöntekijältä oman mediasuhteen tunnistamista sekä teknologisia valmiuksia toimia verkossa.