Laskentatoimen teorioiden soveltuvuus alustataloudessa
Tumme, Lauri (2021)
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104213236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104213236
Tiivistelmä
Alustataloutta hyödyntävät yhtiöt ovat nousseet maailman isoimmiksi ja vaikutusvaltaisimmiksi yhtiöiksi. Tästä huolimatta laskentatoimen tutkimus aiheesta on ollut vähäistä. On esitetty väitteitä, etteivät nettonykyarvon kaltaiset laskentatoimen menetelmät toimi alustatalouden kontekstissa. Lisäksi, on spekuloitu, etteivät laskentastandardit huomioi alustojen yhteisöpääomaa, joka tuottaa alustataloutta hyödyntäville yhtiöille kassavirtaa.
Tässä tutkielmassa pyritään tutkimaan alustataloutta teorialähtöisesti laskentatoimen näkökulmasta. Tutkielman päätutkimuskulma on etsiä aiheesta perusteltuja jatkotutkimuskohteita. Jatkotutkimuskohteita pyritään selvittämään esitutkimuskysymysten avulla. Esitutkimuskysymykset käsittävät alustatalouden eroavaisuudet ”perinteisestä liiketoiminnasta” laskentatoimen näkökulmasta, sekä laskentatoimen teorioiden soveltuvuuden alustatalouteen.
Tutkimuksen lähtökohtana on alustatalouden teoreettinen viitekehys, joka on rajattu kaksi- ja monisuuntaisten markkinoiden näkökulmaan, sekä aiheeseen liittyviin näkemyksiin. Alustataloutta analysoidaan käyttäen apuna arvoketjuajattelua, sekä rahoitusteoreettisia alustataloutta koskevia arvonmääritysteorioita. Tarkoitus on myös sivuten tarkastella väitteitä nettonykyarvon ja laskentastandardien soveltamattomuudesta alustatalouteen.
Olennaisimpina tutkielman johtopäätöksenä on alustan käyttäjäkunnan luonne laskentatoimen näkökulmasta. Alustatalouden pääasiallisena tulon lähteenä voi mieltää alustan käyttäjäpohjan tekemät transaktiot. Näin ollen, analyysi osoittaa käyttäjien olevan laskentatoimen näkökulmasta alustatalouden raaka-aine tai tase-erän kaltainen omaisuuserä.
Tyhjentäviä vastauksia tutkielma ei antanut, sillä tutkimustulokset on käsiteltävä perusteltuina hypoteeseina. Näkemys käyttäjistä raaka-aineina tai omaisuuseränä loi implikaatiot tarkastella nettonykyarvon soveltuvuutta alustatalouteen. Analyysin perusteella nettonykyarvoa voi pitää alustatalouden investointilaskelmien näkökulmasta teoriassa käyttökelpoisena metodina.
Johtopäätösten valossa, tutkielma antoi erinomaiset potentiaaliset jatkotutkimusaiheet. Jatkotutkimusaiheita ovat muun muassa alustatalouden raportoinnin oikea ja riittävä kuva, sekä alustatalouden reaali-investointikäyttäytyminen.
Tässä tutkielmassa pyritään tutkimaan alustataloutta teorialähtöisesti laskentatoimen näkökulmasta. Tutkielman päätutkimuskulma on etsiä aiheesta perusteltuja jatkotutkimuskohteita. Jatkotutkimuskohteita pyritään selvittämään esitutkimuskysymysten avulla. Esitutkimuskysymykset käsittävät alustatalouden eroavaisuudet ”perinteisestä liiketoiminnasta” laskentatoimen näkökulmasta, sekä laskentatoimen teorioiden soveltuvuuden alustatalouteen.
Tutkimuksen lähtökohtana on alustatalouden teoreettinen viitekehys, joka on rajattu kaksi- ja monisuuntaisten markkinoiden näkökulmaan, sekä aiheeseen liittyviin näkemyksiin. Alustataloutta analysoidaan käyttäen apuna arvoketjuajattelua, sekä rahoitusteoreettisia alustataloutta koskevia arvonmääritysteorioita. Tarkoitus on myös sivuten tarkastella väitteitä nettonykyarvon ja laskentastandardien soveltamattomuudesta alustatalouteen.
Olennaisimpina tutkielman johtopäätöksenä on alustan käyttäjäkunnan luonne laskentatoimen näkökulmasta. Alustatalouden pääasiallisena tulon lähteenä voi mieltää alustan käyttäjäpohjan tekemät transaktiot. Näin ollen, analyysi osoittaa käyttäjien olevan laskentatoimen näkökulmasta alustatalouden raaka-aine tai tase-erän kaltainen omaisuuserä.
Tyhjentäviä vastauksia tutkielma ei antanut, sillä tutkimustulokset on käsiteltävä perusteltuina hypoteeseina. Näkemys käyttäjistä raaka-aineina tai omaisuuseränä loi implikaatiot tarkastella nettonykyarvon soveltuvuutta alustatalouteen. Analyysin perusteella nettonykyarvoa voi pitää alustatalouden investointilaskelmien näkökulmasta teoriassa käyttökelpoisena metodina.
Johtopäätösten valossa, tutkielma antoi erinomaiset potentiaaliset jatkotutkimusaiheet. Jatkotutkimusaiheita ovat muun muassa alustatalouden raportoinnin oikea ja riittävä kuva, sekä alustatalouden reaali-investointikäyttäytyminen.