"Kyllähän ne on eläny ajassa eli menny oikeaan suuntaan" : Kuntajohtajien ajatuksia kriisikuntamenettelystä ja -kriteereistä
Alanko, Ari (2021)
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104213228
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104213228
Tiivistelmä
Eduskunta hyväksyi niin sanottuja kriisikuntakriteerejä koskeneen lakimuutoksen keväällä 2019. Muutoksella uudistettiin neljää tunnuslukukriteeriä, jotka käynnistävät kriisikuntamenettelyn, mikäli kunta täyttää kaikki neljä raja-arvoa kahtena peräkkäisenä tilinpäätösvuonna. Tässä tutkimuksessa selvitetään kunnanjohtajien ajatuksia uudistuksista, joita sovelletaan ensi kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätöstietoihin, ja lisäksi heidän ajatuksiaan kriisikuntamenettelystä kokonaisuutena. Tutkimuksessa esitettiin kaksi tutkimuskysymystä: ”Mitä mieltä kunnanjohtajat ovat kriisikuntamenettelystä” sekä ”Mitä mieltä kunnanjohtajat ovat kriisikuntakriteereistä?”
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljää kunnanjohtajaa vuoden 2020 lopulla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla ja saatua haastatteluaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistokunnat ovat keskenään suurin piirtein samankokoisia asukasluvulla mitattuna, ja ne täyttävät kaksi nykyisistä tunnuslukukriteereistä. Kahdella kunnalla neljästä on myös taseessaan kattamatonta alijäämää. Varsinaisia kriisikuntia ne eivät kuitenkaan ole.
Tutkielman taustateoriana hyödynnetään kuntia koskevaa lainsäädäntöä, lainsäädännön esitöitä sekä ajatusta kunnan talouden tasapainosta monitulkintaisena ilmiönä.
Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä esitetään, että yleensä ottaen kriisikuntamenettelyyn ollaan tyytyväisiä. Menettely kriteereineen muun muassa tukee kuntia niiden talouden suunnittelussa ja ”herättelee” kuntaa talouden heikentyneestä tilanteesta ennen kuin on liian myöhäistä. Kuntakonsernin tunnuslukujen hyödyntämisen kriisikuntien määrittelemisessä kuitenkin katsotaan eriarvoistavan kuntia jonkin verran kuntien erilaisen konsernirakenteen takia.
Myös uusiin tunnuslukukriteereihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Etenkin kunnallisveroprosenttia koskevan raja-arvon kohottaminen yhdestä prosenttiyksiköstä kahteen koetaan onnistuneeksi muutokseksi. Samoin vastaisuudessa kuntakonsernin vuokravastuiden huomioiminen konsernin lainojen lisäksi on aineiston perusteella hyvä muutos. Sen sijaan varsin tekninen uusi tunnusluku laskennallinen lainanhoitokate aiheuttaa huolta vaikealla seurattavuudellaan ja siten käytettävyydellään.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljää kunnanjohtajaa vuoden 2020 lopulla. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidulla haastattelulla ja saatua haastatteluaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistokunnat ovat keskenään suurin piirtein samankokoisia asukasluvulla mitattuna, ja ne täyttävät kaksi nykyisistä tunnuslukukriteereistä. Kahdella kunnalla neljästä on myös taseessaan kattamatonta alijäämää. Varsinaisia kriisikuntia ne eivät kuitenkaan ole.
Tutkielman taustateoriana hyödynnetään kuntia koskevaa lainsäädäntöä, lainsäädännön esitöitä sekä ajatusta kunnan talouden tasapainosta monitulkintaisena ilmiönä.
Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä esitetään, että yleensä ottaen kriisikuntamenettelyyn ollaan tyytyväisiä. Menettely kriteereineen muun muassa tukee kuntia niiden talouden suunnittelussa ja ”herättelee” kuntaa talouden heikentyneestä tilanteesta ennen kuin on liian myöhäistä. Kuntakonsernin tunnuslukujen hyödyntämisen kriisikuntien määrittelemisessä kuitenkin katsotaan eriarvoistavan kuntia jonkin verran kuntien erilaisen konsernirakenteen takia.
Myös uusiin tunnuslukukriteereihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Etenkin kunnallisveroprosenttia koskevan raja-arvon kohottaminen yhdestä prosenttiyksiköstä kahteen koetaan onnistuneeksi muutokseksi. Samoin vastaisuudessa kuntakonsernin vuokravastuiden huomioiminen konsernin lainojen lisäksi on aineiston perusteella hyvä muutos. Sen sijaan varsin tekninen uusi tunnusluku laskennallinen lainanhoitokate aiheuttaa huolta vaikealla seurattavuudellaan ja siten käytettävyydellään.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9202]