Liekehtiviä miehiä ja surevia naisia: Sukupuolen konstruktiot World Press Photo -kilpailun Photo of the Year -valokuvissa
Kotro, Petra (2021)
Kotro, Petra
2021
Visuaalisen journalismin maisteriohjelma - Master's Programme in Visual Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104213222
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104213222
Tiivistelmä
Useita maailman ikonisimpiin kuuluvia valokuvia on palkittu World Press Photo -kilpailun parhaina kuvina. Vuoden parhaiksi valitut kuvat leviävät maailmanlaajuisesti, ja niiden voidaan katsoa jopa muokkaavan kuvajournalismin suuntaa. World Press Photo -kilpailun voittajakuvista koottuja näyttelyjä esitetään kansainvälisesti, ja modernin tiedonvälityksen aikakaudella niiden kuvat saavat valtavaa näkyvyyttä myös sähköisessä muodossa. Kilpailuorganisaation edustajat kiertävät ympäri maailmaa kertomassa kilpailusta ja työstään mm. journalistiopiskelijoille.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen sukupuolen konstruktioita World Press Photo -valokuvakilpailussa vuoden parhaiksi valituissa eli Photo of the Year -nimikkeellä palkituissa valokuvissa. Tutkimusaineisto kattaa vuosina 1955-2018 järjestettyjen kilpailujen Photo of the Year -nimikkeellä palkitut valokuvat. Aineisto koostuu 60 valokuvasta sekä niiden kuvateksteistä, jotka on julkaistu kuvien tietojen yhteydessä World Press Photo -kilpailun sähköisessä arkistossa. Kuvateksti antaa joidenkin kuvien yhteydessä kuvista tietoa, joka voi muuttaa olennaisesti kuvan visuaalisen sisällön luomaa ensivaikutelmaa.
Tutkimuksen pääpaino on siinä, miten sukupuoli rakentuu kuvissa. Tutkimuksessa pohditaan, onko sukupuoli merkityksellinen tekijä palkittujen kuvien sisällössä? Heijastuuko kuvissa esiintyvien henkilöiden sukupuoli kuvan muodostamaan representaatioon? Lisäksi tarkastellaan muun muassa sitä, onko kuvan ottaneen valokuvaajan biologinen sukupuoli merkityksellinen tekijä suhteessa kuvan konstruktioon. Sisällönanalyysin avulla pyritään havainnoimaan millaisia sukupuoleen liittyviä säännönmukaisia representaatioita palkituissa kuvissa on. Tutkimuksen näkökulma on konstruktivistinen. Metodina on sisällönanalyysi, jossa aineistosta tehdään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia havaintoja.
Tutkimusaihe liittyy kuvajournalismin ja kuvakilpailujen lisäksi laajemmin konflikti- ja sotavalokuvien kentän tutkimukseen ja sukupuolentutkimukseen. Konflikti- ja sotavalokuvasta on tutkittu monesta eri näkökulmasta. Tutkimuksessa luodaan katsaus muun muassa Susan Sontagin, Judith Butlerin ja Lilie Chouliarakin näkemyksiin konflikti- ja sotavalokuvan ja humanitaarisen valokuvan kärsimyksen estetiikasta, sekä katseen problematiikasta ja valtasuhteista.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että naisia esiintyy kuvissa huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Mies on kuvissa useammin sekä toimijana, että toiminnan kohteena. Kuvissa, jotka on otettu samankaltaisissa tilanteissa kuten mielenosoituksissa, mies on useimmiten agressiivinen toimija, kun taas nainen toimijana on passiivisempi, tai vaihtoehtoisesti toiminnan uhri. Tarkasteltaessa kuvia lähemmin tutkimuksessa nousi esiin useita toistuvia trooppeja, jotka rakensivat tietynlaista kuvaa naiseudesta tai mieheydestä.
Tässä tutkimuksessa tarkastelen sukupuolen konstruktioita World Press Photo -valokuvakilpailussa vuoden parhaiksi valituissa eli Photo of the Year -nimikkeellä palkituissa valokuvissa. Tutkimusaineisto kattaa vuosina 1955-2018 järjestettyjen kilpailujen Photo of the Year -nimikkeellä palkitut valokuvat. Aineisto koostuu 60 valokuvasta sekä niiden kuvateksteistä, jotka on julkaistu kuvien tietojen yhteydessä World Press Photo -kilpailun sähköisessä arkistossa. Kuvateksti antaa joidenkin kuvien yhteydessä kuvista tietoa, joka voi muuttaa olennaisesti kuvan visuaalisen sisällön luomaa ensivaikutelmaa.
Tutkimuksen pääpaino on siinä, miten sukupuoli rakentuu kuvissa. Tutkimuksessa pohditaan, onko sukupuoli merkityksellinen tekijä palkittujen kuvien sisällössä? Heijastuuko kuvissa esiintyvien henkilöiden sukupuoli kuvan muodostamaan representaatioon? Lisäksi tarkastellaan muun muassa sitä, onko kuvan ottaneen valokuvaajan biologinen sukupuoli merkityksellinen tekijä suhteessa kuvan konstruktioon. Sisällönanalyysin avulla pyritään havainnoimaan millaisia sukupuoleen liittyviä säännönmukaisia representaatioita palkituissa kuvissa on. Tutkimuksen näkökulma on konstruktivistinen. Metodina on sisällönanalyysi, jossa aineistosta tehdään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia havaintoja.
Tutkimusaihe liittyy kuvajournalismin ja kuvakilpailujen lisäksi laajemmin konflikti- ja sotavalokuvien kentän tutkimukseen ja sukupuolentutkimukseen. Konflikti- ja sotavalokuvasta on tutkittu monesta eri näkökulmasta. Tutkimuksessa luodaan katsaus muun muassa Susan Sontagin, Judith Butlerin ja Lilie Chouliarakin näkemyksiin konflikti- ja sotavalokuvan ja humanitaarisen valokuvan kärsimyksen estetiikasta, sekä katseen problematiikasta ja valtasuhteista.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että naisia esiintyy kuvissa huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Mies on kuvissa useammin sekä toimijana, että toiminnan kohteena. Kuvissa, jotka on otettu samankaltaisissa tilanteissa kuten mielenosoituksissa, mies on useimmiten agressiivinen toimija, kun taas nainen toimijana on passiivisempi, tai vaihtoehtoisesti toiminnan uhri. Tarkasteltaessa kuvia lähemmin tutkimuksessa nousi esiin useita toistuvia trooppeja, jotka rakensivat tietynlaista kuvaa naiseudesta tai mieheydestä.