"Tämä on ihmisten ammattikorkeakoulu" : Yhteisöllisyyden kokemuksia Humanistisessa ammattikorkeakoulussa
Miettinen, Tiina (2021)
Miettinen, Tiina
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104203188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104203188
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia yhteisöllisyyden kokemuksia Humanistisessa ammattikorkeakoulukontekstissa, sekä sitä, millainen yhteys Humanistisen ammattikorkeakoulun henkilöstön kokemalla yhteisöllisyydellä on heidän työhyvinvointiinsa. Erityinen mielenkiintoni tutkimuksessa kohdistui siihen, miten humanistisuus eli ihmisyyteen pohjautuvan maailmankatsomuksen mukaisuus näkyy Humakin henkilöstön mukaan heidän yhteisöllisyydessään sekä Humakin ylimmän johdon ja esihenkilöiden työskentelyssä. Kontekstina Humanistinen ammattikorkeakoulu, joka nimessään jo viittaa vahvaan humanistiseen arvopohjaan, on tämän päivän kilpaillussa yhteiskunnassa yhteisöllisyyden kannalta mielenkiintoinen. Humak on vuoden 2021 alusta ottanut käyttöönsä uuden, kymmenvuotisen strategiansa, jossa henkilöstön hyvinvointi on nostettu yhdeksi kehittämiskohteeksi. Tämän tutkimuksen yhtenä tarkoituksena oli tuottaa tietoa, joka voisi olla hyödyksi Humanistisen ammattikorkeakoulun kehittämistyössä.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut lähivuosina suurten uudistusten kohteena, ja valloille on noussut taloudellista tehokkuutta lisäävien periaatteiden muodostuminen toimintaa ohjaaviksi arvoiksi. Korkeakoulujen johtamiseen onkin haettu mallia uusliberalistisen nykykulttuurin globaaleista malleista, kuten liike-elämästä peräisin olevasta julkisjohtamisesta, NPM:sta (New Public Management). Tällä mallilla johtamista on kritisoitu ja erityisesti sen sopivuutta korkeakouluihin on kyseenalaistettu.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus ja sen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yksilöhaastatteluina kahdeksaa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa eri nimikkeillä työskentelevää asiantuntijaa tammi-helmikuussa 2021. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua, jonka teemat nousivat tutkittavien ilmiöiden teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella humanistisuus ja humanistinen arvopohja sekä yhteinen käsitys työn yhteiskunnallisesta merkityksestä yhdistävät Humakin henkilöstöä. Humakin arvomaailman koetaan koventuneen vuosien mittaan ja sen ohi hiipineen jatkuva kiire, suoriutumisen kulttuuri sekä talous-, numero-, tavoite- ja tuloksen tekemisen ajattelu- ja toimintakulttuuri. Lisäksi uudistumisen ja muutosten koetaan Humakissa olevan jatkuvaa, eikä henkilöstön työnkuvia saada useista muutoksista ja yrityksistä huolimatta selkeiksi. Näillä on tutkimukseni mukaan heikentäviä vaikutuksia niin Humakin yhteisöllisyyteen kuin henkilöstön työhyvinvointiinkin. Humakissa on selvästi havaittavissa uusliberalistisen koulutuspolitiikan vaikutuksia ja New Public Management -ajattelumallin mukaista johtamista, jonka ei koeta sopivan humanistiseen arvopohjaan, eikä näin ollen Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Humakin ylimmältä johdolta ja esihenkilöiltä kaivataan aitoa välittämistä ja arvostusta sekä humanististen arvojen vahvempaa näkymistä johtamisessa ja esihenkilötyössä. Tutkimukseni mukaan kokemus yhteisöllisyyden ja työyhteisön vaikutuksista henkilöstön työhyvinvointiin vaihteli, mutta sillä oli vaikutusta jokaisen haastateltavani työhyvinvointiin. Kokemus yhteisöllisyydestä tai työyhteisöstä vaikutti suurimmalla osalla henkilöstöä työhyvinvointiin sekä positiivisesti että negatiivisesti, osalla pelkästään positiivisesti, mutta yhdellekään haastateltavistani sillä ei ollut pelkästään negatiivisia vaikutuksia.
Suomalainen koulutusjärjestelmä on ollut lähivuosina suurten uudistusten kohteena, ja valloille on noussut taloudellista tehokkuutta lisäävien periaatteiden muodostuminen toimintaa ohjaaviksi arvoiksi. Korkeakoulujen johtamiseen onkin haettu mallia uusliberalistisen nykykulttuurin globaaleista malleista, kuten liike-elämästä peräisin olevasta julkisjohtamisesta, NPM:sta (New Public Management). Tällä mallilla johtamista on kritisoitu ja erityisesti sen sopivuutta korkeakouluihin on kyseenalaistettu.
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus ja sen tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yksilöhaastatteluina kahdeksaa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa eri nimikkeillä työskentelevää asiantuntijaa tammi-helmikuussa 2021. Haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua, jonka teemat nousivat tutkittavien ilmiöiden teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella humanistisuus ja humanistinen arvopohja sekä yhteinen käsitys työn yhteiskunnallisesta merkityksestä yhdistävät Humakin henkilöstöä. Humakin arvomaailman koetaan koventuneen vuosien mittaan ja sen ohi hiipineen jatkuva kiire, suoriutumisen kulttuuri sekä talous-, numero-, tavoite- ja tuloksen tekemisen ajattelu- ja toimintakulttuuri. Lisäksi uudistumisen ja muutosten koetaan Humakissa olevan jatkuvaa, eikä henkilöstön työnkuvia saada useista muutoksista ja yrityksistä huolimatta selkeiksi. Näillä on tutkimukseni mukaan heikentäviä vaikutuksia niin Humakin yhteisöllisyyteen kuin henkilöstön työhyvinvointiinkin. Humakissa on selvästi havaittavissa uusliberalistisen koulutuspolitiikan vaikutuksia ja New Public Management -ajattelumallin mukaista johtamista, jonka ei koeta sopivan humanistiseen arvopohjaan, eikä näin ollen Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Humakin ylimmältä johdolta ja esihenkilöiltä kaivataan aitoa välittämistä ja arvostusta sekä humanististen arvojen vahvempaa näkymistä johtamisessa ja esihenkilötyössä. Tutkimukseni mukaan kokemus yhteisöllisyyden ja työyhteisön vaikutuksista henkilöstön työhyvinvointiin vaihteli, mutta sillä oli vaikutusta jokaisen haastateltavani työhyvinvointiin. Kokemus yhteisöllisyydestä tai työyhteisöstä vaikutti suurimmalla osalla henkilöstöä työhyvinvointiin sekä positiivisesti että negatiivisesti, osalla pelkästään positiivisesti, mutta yhdellekään haastateltavistani sillä ei ollut pelkästään negatiivisia vaikutuksia.