Selkeät tulevaisuuden suunnitelmani eivät olleet enää selkeitä: Luokanopettajaopiskelijoiden kertomuksia alanvaihtopohdinnoista
Oranen, Laura (2021)
Oranen, Laura
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104173071
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104173071
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli perehtyä luokanopettajaopiskelijoiden kertomuksiin heidän alanvaihtosuunnitelmistaan. Tutkittavat (N=9) olivat Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoita ja kukin vastaajista oli pohtinut suuntaavansa valmistumisen jälkeen muuhun, kuin opettajan ammattiin. Tarkoituksenani oli tutkielmassani selvittää, mitä syitä alanvaihtohalukkuuden taustalla esiintyi. Lisäksi halusin perehtyä siihen, millaisena alanvaihtopohdinnoista käynnistynyt ammatillisen identiteetin muutosprosessi opiskelijoiden kertomuksissa näyttäytyi. Tutkimukseni rakentui vahvasti ammatinvalinnan, opettajan ammatillisen identiteetin sekä identiteetin muutosprosessin teemoille.
Tutkimukseni on luonteeltaan narratiivinen ja perustuu konstruktiiviseen käsitykseen tiedon rakentumisesta ajan ja ympäristön eri konteksteissa. Tutkimuksessani identiteetti nähdään postmodernistisen sekä narratiivisen identiteettikäsityksen mukaisesti jatkuvasti muuttuvana ja rakentuvana kertomuksena itsestä. Ammatillinen identiteetti taas heijastaa yksilön käsitystä itsestään tietyn ammattiryhmän edustajana. Alanvaihtoa tarkastellaan tässä tutkimuksessa ammatillisen identiteetin muutosprosessin näkökulmasta.
Keräsin tutkimusaineistoni elämänkerrallisten kirjoitelmien muodossa, joissa opiskelijoiden tehtävänä oli reflektoida omia alanvaihtopohdintojaan ja tulevaa ammattiaan. Aineiston analyysissa hyödynsin Polkinghornen (1995) narratiivisen analyysin jaottelua narratiiviseen sekä narratiivien analyysiin. Narratiivien analyysin keinoin kirjoitelmista jaoteltiin sisällönanalyysiä hyödyntäen alanvaihdon syistä nousevia keskeisiä teemoja, kun taas narratiivisen analyysin keinoin toteutetussa analyysivaiheessa loin yhdeksästä kertomuksesta kolme tyyppikertomusta kooten yhteen eri pohdintojen vaiheessa olevien opiskelijoiden kokemuksia. Narratiivisessa analyysissa apunani oli Kemppisen ja Rouvinen-Kemppisen (1998, 142) kehittelemä muutoksen läpiviemistä avaava kaavio.
Luokanopettajaopiskelijoiden kertomuksista oli löydettävissä moninaisia syitä alanvaihtohalukkuuden taustalla. Opiskelijoiden kertomuksissa alanvaihtosuunnitelmia perusteltiin epävarmalla alavalinnalla, muilla kiinnostuksenkohteilla opettajan työn ulkopuolella, opintojen sisältöjen vaikutuksella, negatiivisilla harjoittelukokemuksilla, opettajan työn luonteella sekä opettajan työhön kohdistuneiden negatiivisten puheiden vaikutuksella. Tutkimukseeni osallistuneista kukin luokanopettajaopiskelija oli edennyt alanvaihtopohdinnoissaan eri tavoin ja muutosprosessi oli kunkin vastaajan kohdalla eri vaiheissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei ammatinvalinnassa ole pelkästään kyse yksittäisestä selkeästä päätöksestä, vaan enemmänkin moniulotteisesta prosessista, joka vaatii yksilöltä reflektointia ja valintojen punnitsemista. Opiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentumisen kannalta olisi tärkeää, että koulutuksessa tuotaisiin esille myös mahdolliset alanvalintaan liittyvät epävarmuudet. Koulutuksen tulisi osaltaan tukea opiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentumista avoimen, ristiriitoja sallivan keskustelun ja ohjauksen avulla.
Tutkimukseni on luonteeltaan narratiivinen ja perustuu konstruktiiviseen käsitykseen tiedon rakentumisesta ajan ja ympäristön eri konteksteissa. Tutkimuksessani identiteetti nähdään postmodernistisen sekä narratiivisen identiteettikäsityksen mukaisesti jatkuvasti muuttuvana ja rakentuvana kertomuksena itsestä. Ammatillinen identiteetti taas heijastaa yksilön käsitystä itsestään tietyn ammattiryhmän edustajana. Alanvaihtoa tarkastellaan tässä tutkimuksessa ammatillisen identiteetin muutosprosessin näkökulmasta.
Keräsin tutkimusaineistoni elämänkerrallisten kirjoitelmien muodossa, joissa opiskelijoiden tehtävänä oli reflektoida omia alanvaihtopohdintojaan ja tulevaa ammattiaan. Aineiston analyysissa hyödynsin Polkinghornen (1995) narratiivisen analyysin jaottelua narratiiviseen sekä narratiivien analyysiin. Narratiivien analyysin keinoin kirjoitelmista jaoteltiin sisällönanalyysiä hyödyntäen alanvaihdon syistä nousevia keskeisiä teemoja, kun taas narratiivisen analyysin keinoin toteutetussa analyysivaiheessa loin yhdeksästä kertomuksesta kolme tyyppikertomusta kooten yhteen eri pohdintojen vaiheessa olevien opiskelijoiden kokemuksia. Narratiivisessa analyysissa apunani oli Kemppisen ja Rouvinen-Kemppisen (1998, 142) kehittelemä muutoksen läpiviemistä avaava kaavio.
Luokanopettajaopiskelijoiden kertomuksista oli löydettävissä moninaisia syitä alanvaihtohalukkuuden taustalla. Opiskelijoiden kertomuksissa alanvaihtosuunnitelmia perusteltiin epävarmalla alavalinnalla, muilla kiinnostuksenkohteilla opettajan työn ulkopuolella, opintojen sisältöjen vaikutuksella, negatiivisilla harjoittelukokemuksilla, opettajan työn luonteella sekä opettajan työhön kohdistuneiden negatiivisten puheiden vaikutuksella. Tutkimukseeni osallistuneista kukin luokanopettajaopiskelija oli edennyt alanvaihtopohdinnoissaan eri tavoin ja muutosprosessi oli kunkin vastaajan kohdalla eri vaiheissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei ammatinvalinnassa ole pelkästään kyse yksittäisestä selkeästä päätöksestä, vaan enemmänkin moniulotteisesta prosessista, joka vaatii yksilöltä reflektointia ja valintojen punnitsemista. Opiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentumisen kannalta olisi tärkeää, että koulutuksessa tuotaisiin esille myös mahdolliset alanvalintaan liittyvät epävarmuudet. Koulutuksen tulisi osaltaan tukea opiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentumista avoimen, ristiriitoja sallivan keskustelun ja ohjauksen avulla.