Junat ja rautatiet propagandan välineinä neuvostojulisteissa (1929-1939)
Ahonen, Alisa (2021)
Ahonen, Alisa
2021
Venäjän kielen ja kulttuurin maisteriohjelma - Master's Programme in Russian Language and Culture
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104183080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104183080
Kuvaus
Репрезентация поездов и железных дорог в советских пропагандистских плакатах (1929-1939)
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan junien ja junaratojen esittämistä neuvostoliittolaisissa propagandajulisteissa 1920-luvun lopulta 1930-luvun loppuun. Työ kysyy minkälaisia historiallisia, kulttuurisia ja ideologisia merkityksiä junat ja junaradat saavat ajanjakson propagandajulisteissa. Junilla ja junaradoilla oli suuri merkitys Neuvostoliiton yhteiskuntakehityksessä. Tutkimukseen valitut julisteet sijoittuvat uuden neuvostomaan historiassa merkittävään ajanjaksoon, jonka tärkeitä tapahtumia olivat muun muassa stalinistinen kulttuurivallankumous, nopea teollistuminen ja ensimmäinen ja toinen viisivuotissuunnitelma. Tämän lisäksi maan alkuvuosien modernisaatiolle olivat tärkeitä maatalouden kollektivisointi, maan eri alueiden kartoittaminen, luonnon resurssien hyötykäyttöön ottaminen ja uuden neuvostoihmisen ideologinen kasvatustyö.
Tutkielman alussa käsitellään Neuvostoliiton historiaa ja modernisaatiota 1920-1930-luvuilla sekä junaratojen historiaa 1800-luvulta 1930-luvulle. Junaratoja rakennettiin 1800-luvulla paljon erityisesti teollisuuskaupunkien välille. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen radat olivat huonossa kunnossa ja niiden kunnostaminen oli yksi vastasyntyneen neuvostohallinnon tärkeimmistä tehtävistä. Neuvostoliitossa junat nähtiin vallankumouksen ja uuden yhteiskunnan symboleina sekä metaforana sosialismin rakentamiselle.
Vallankumouksen jälkeen tarvittiin myös tilallinen vallankumous, jotta vallankumous saataisiin toteutettua täydellisesti. Junat ja rautatiet nähtiin keinona yhdistää monikulttuurinen, laaja maa ja luoda yhteys keskustan ja periferian välille. Junia alettiin käyttää myös neuvostopropagandan välineinä. Neuvostoliitossa propagandavaikuttamisella oli tärkeä asema. Tässä tutkielmassa propagandalla tarkoitetaan poliittisen vallan ylläpitämistä manipuloimalla populaarikulttuuria. Propagandajulisteita käytettiin paljon, sillä ne olivat tehokkaita, halpoja ja kaikkien ulottuvilla, myös lukutaidottomien. Niiden tehokkuuden ja vaikuttamiskeinojen tutkimukseen käytettiin paljon resursseja.
Työn tutkimusmetodina käytetään visuaalisen taiteen semioottista teoriaa. Julisteiden merkityksiä analysoidaan kulttuurisesta, kielellisestä, graafisesta ja historiallisesta näkökulmasta. Analyysiin kuuluu myös julisteiden taidesuuntausten piirteiden analysointi. Analyysi osoittaa, että julisteista nousee esille merkityskenttiä, jotka liittyvät kolmeen teemakokonaisuuteen. Ensimmäinen on teollistuminen ja Neuvostotilan rakentuminen eli tuntemattoman tilan muuttaminen tunnetuksi. Tähän liittyy myös uuden poliittisen järjestelmän vahvistaminen sekä sosialismin levittäminen maahan. Toiseksi merkityskentäksi nousevat työläiset ja työn merkitys. Näissä julisteissa esitetään erilaisia työläisiä, kuten insinöörejä, naistyöläisiä, maataloustyöläisiä ja tehdastyöläisiä. Heidät esitetään tasavertaisina viisivuotissuunnitelman ja sosialismin toteuttajina. Viimeinen esiin nouseva merkityskenttä liittyy alkoholiin ja moraalisiin kysymyksiin. Junien avulla julisteissa propagoidaan juoppoutta, laiskuutta ja työn välttämistä vastaan. Junajulisteet korostavat alkoholinkäytön vaaroja ja pyrkivät samalla vahvistamaan työkuria. Alkoholin kielteiset vaikutukset nähdään sosialismin kehityksen ja junaliikenteen vaarantumisen näkökulmasta. Alkoholia vastaan kampanjoidaan juna-aiheisissa julisteissa myös tuomalla esille kielteisiä arvoja, jotka liitetään työväenluokan vihollisiin, porvaristoon ja uskontoon.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että junilla ja junaradoilla oli suuri merkitys propagandan välineinä Neuvostoliiton varhaisina vuosikymmeninä. Niihin liitettiin merkityksiä, jotka edistivät uuden, valtavan neuvostotilan rakentamista, teollisuuden vauhdittamista, luonnon resurssien hyötykäyttöä, sosialistisen työn asemaa sekä uuden neuvostoihmisen moraalista kasvatustyötä. Junat toimivat vallankumouksen ja uuden yhteiskunnan symboleina.
Tutkielman alussa käsitellään Neuvostoliiton historiaa ja modernisaatiota 1920-1930-luvuilla sekä junaratojen historiaa 1800-luvulta 1930-luvulle. Junaratoja rakennettiin 1800-luvulla paljon erityisesti teollisuuskaupunkien välille. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen radat olivat huonossa kunnossa ja niiden kunnostaminen oli yksi vastasyntyneen neuvostohallinnon tärkeimmistä tehtävistä. Neuvostoliitossa junat nähtiin vallankumouksen ja uuden yhteiskunnan symboleina sekä metaforana sosialismin rakentamiselle.
Vallankumouksen jälkeen tarvittiin myös tilallinen vallankumous, jotta vallankumous saataisiin toteutettua täydellisesti. Junat ja rautatiet nähtiin keinona yhdistää monikulttuurinen, laaja maa ja luoda yhteys keskustan ja periferian välille. Junia alettiin käyttää myös neuvostopropagandan välineinä. Neuvostoliitossa propagandavaikuttamisella oli tärkeä asema. Tässä tutkielmassa propagandalla tarkoitetaan poliittisen vallan ylläpitämistä manipuloimalla populaarikulttuuria. Propagandajulisteita käytettiin paljon, sillä ne olivat tehokkaita, halpoja ja kaikkien ulottuvilla, myös lukutaidottomien. Niiden tehokkuuden ja vaikuttamiskeinojen tutkimukseen käytettiin paljon resursseja.
Työn tutkimusmetodina käytetään visuaalisen taiteen semioottista teoriaa. Julisteiden merkityksiä analysoidaan kulttuurisesta, kielellisestä, graafisesta ja historiallisesta näkökulmasta. Analyysiin kuuluu myös julisteiden taidesuuntausten piirteiden analysointi. Analyysi osoittaa, että julisteista nousee esille merkityskenttiä, jotka liittyvät kolmeen teemakokonaisuuteen. Ensimmäinen on teollistuminen ja Neuvostotilan rakentuminen eli tuntemattoman tilan muuttaminen tunnetuksi. Tähän liittyy myös uuden poliittisen järjestelmän vahvistaminen sekä sosialismin levittäminen maahan. Toiseksi merkityskentäksi nousevat työläiset ja työn merkitys. Näissä julisteissa esitetään erilaisia työläisiä, kuten insinöörejä, naistyöläisiä, maataloustyöläisiä ja tehdastyöläisiä. Heidät esitetään tasavertaisina viisivuotissuunnitelman ja sosialismin toteuttajina. Viimeinen esiin nouseva merkityskenttä liittyy alkoholiin ja moraalisiin kysymyksiin. Junien avulla julisteissa propagoidaan juoppoutta, laiskuutta ja työn välttämistä vastaan. Junajulisteet korostavat alkoholinkäytön vaaroja ja pyrkivät samalla vahvistamaan työkuria. Alkoholin kielteiset vaikutukset nähdään sosialismin kehityksen ja junaliikenteen vaarantumisen näkökulmasta. Alkoholia vastaan kampanjoidaan juna-aiheisissa julisteissa myös tuomalla esille kielteisiä arvoja, jotka liitetään työväenluokan vihollisiin, porvaristoon ja uskontoon.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että junilla ja junaradoilla oli suuri merkitys propagandan välineinä Neuvostoliiton varhaisina vuosikymmeninä. Niihin liitettiin merkityksiä, jotka edistivät uuden, valtavan neuvostotilan rakentamista, teollisuuden vauhdittamista, luonnon resurssien hyötykäyttöä, sosialistisen työn asemaa sekä uuden neuvostoihmisen moraalista kasvatustyötä. Junat toimivat vallankumouksen ja uuden yhteiskunnan symboleina.