“Okay, are you aware unagi is an eel?”: Translation of humor in an audiovisual context

Abstract

The purpose of this thesis is to investigate the translation of humor in the Finnish subtitles of an episode of the comedy series Friends, called “The One with Unagi”. This study helps to determine which translation strategies the translator of the series has employed, and how much the translator has trusted the other modes (i.e. sign systems) to convey the humor. Since the translation of verbally expressed humor into the form of subtitles includes a myriad of limitations and special features, this thesis aims to illuminate how successfully it is possible to convey a comedy series’ humorous content through translated subtitles.

In the theory section, multimodality (i.e. a multifaceted form of expression), translation of humor and audiovisual translation and subtitling are introduced as central concepts. In the field of humor translation, the essential perspectives for this thesis are the definition of humor and the sometimes-debated purpose of equivalence. The translation of audiovisual materials, that is, something containing both sound and image, in addition to subtitling and humor translation provide the translator with unique circumstances for working.

The study was conducted by watching the episode under investigation and collecting the humorous elements, and then dividing them into Henrik Gottlieb’s categories according to their translation strategies. The categories are expansion, paraphrase, transfer, imitation, transcription, dislocation, condensation, decimation, deletion and resignation. The studied episode did not contain examples from all of the categories.

From the results of the study it is visible that despite the limitations posed by subtitles, the quality of humor rarely suffers. Because of the features of verbally expressed humor, the jokes and humorous lines are often very short, and thus it is possible to subtitle a great deal of them. The most notable problems stem from translating language-specific lines, but in most occasions the translator has been able to preserve the humor even with altering the original expression. Here the actors’ facial expressions, gestures, and tones of voice are often beneficial.

Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia huumorin kääntämistä komediasarja Frendien ”The One with Unagi” -nimisen jakson suomenkielisissä tekstityksissä. Tutkimuksen avulla selvitetään, mitä käännösstrategioita sarjan kääntäjä on käyttänyt, ja sitä, kuinka paljon kääntäjä on luottanut tekstitysten lisäksi muihin moodeihin eli merkkijärjestelmiin huumorin välittämisessä. Koska suullisen huumorin kääntämisellä tekstitysten muotoon on paljon rajoitteita ja erityispiirteitä, tutkielman tavoitteena on valottaa sitä, miten hyvin komediasarjojen humoristista sisältöä pystytään välittämään käännettyjen tekstitysten kautta.

Teoriaosuudessa esitellään keskeisinä käsitteinä multimodaalisuutta eli ilmaisullista monimuotoisuutta, huumorin kääntämistä sekä audiovisuaalista kääntämistä ja tekstittämistä. Huumorin kääntämisessä tälle tutkielmalle olennaisia näkökulmia ovat itse huumorin määritelmä ja ekvivalenssin eli vastaavuuden kiisteltykin merkitys. Audiovisuaalisen eli ääntä ja kuvaa sisältävän aineiston kääntäminen ja tekstittäminen yhdessä huumorin kanssa asettavat kääntäjälle ainutlaatuiset työolosuhteet.

Aihetta tutkittiin katsomalla tutkittava jakso, keräämällä humoristiset osat ja jaottelemalla ne Henrik Gottliebin luomiin kategorioihin käännösstrategian mukaan. Ne ovat laajentaminen, toisinmuotoilu, siirtäminen, imitointi, sovittaminen, uudelleensijoittaminen, tiivistäminen, osittainen poistaminen, poistaminen ja erottaminen. Sitten eri kategorioista valitaan esimerkit, ja niitä analysoidaan. Tutkitusta jaksosta ei löytynyt esimerkkejä kaikista kategorioista.

Tutkielman tuloksista selviää, että tekstitysten asettamista rajoituksista huolimatta huumorin laatu kärsii vain harvoin, sillä eniten käytetty käännösstrategia oli siirtäminen. Suulliselle huumorille ominaisista piirteistä johtuen vitsit tai humoristiset puheenvuorot ovat usein todella lyhyitä, ja niinpä suurin osa niistä on mahdollista tekstittää. Suurimmat ongelmat tulevat kielestä riippuvien tekstien kääntämisestä, mutta useimmissa tapauksissa huumori on pystytty säilyttämään, vaikka alkuperäistä ilmaisua olisikin muutettu. Tässä usein apuna toimivat näyttelijöiden ilmeet ja eleet sekä äänensävyjen vaihtelu.