Hakkeen laadun kehittäminen
Lehtinen, Vilma (2021)
2021
Johtamisen ja tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Management and Information Technology
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104203145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104203145
Tiivistelmä
Prosessien laaduntuottokyky on keskeinen tekijä organisaation korkean suorituskyvyn saavuttamisessa. Siksi prosessien kehittäminen on tärkeä osa organisaation toimintaa. Prosessi, jonka vaihtelu on minimoitu, on usein kyvykäs tuottamaan haluttua laatua. Optimitilanteessa prosessi tuottaa lähes identtisiä tuotoksia määrätyissä olosuhteissa.
Tämän diplomityön aiheena oli sahahakkeen laadun kehittäminen tuotantoprosessin näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää eri hakevirrat kohdesahan sisällä sekä kunkin hakevirran vaikutus hakkeen kokonaislaatuun. Tutkimuksessa kartoitettiin ja analysoitiin yksittäisiä prosessin toimintoja, jotka vaikuttivat haketusprosessin laaduntuottokykyyn. Laaduntuottokyvyn tekijöiden kartoittamisen avulla prosessia voitiin hallita paremmin ja siten vähentää prosessin vaihtelua ja parantaa hakkeen laatua.
Työn teoriaosuus keskittyi prosessin laaduntuottokyvyn ympärille. Työn päätavoite oli selvittää, mistä tekijöistä prosessin laaduntuottokyky ja sen hallinta muodostuvat. Prosessin laaduntuottokyvyn kannalta oleellisia käsiteltäviä asioita olivat prosessien suorituskyky, prosessien suorituskyvyn hallinta ja mittaaminen sekä prosessien kehittäminen. Prosessin laaduntuottokyvyn rinnalla oleellisia asioita olivat laadunhallinta ja prosessin arvonluonti. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin myös sahahaketta ja sen laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä laatuvaatimuksia. Standardit SCAN-CM 41:94 ja SCAN-CM 40:01 käsiteltiin sahahakkeen näytteenoton ja seulonnan olennaisuuden vuoksi. Lisäksi teoriassa kuvattiin sahalaitoksen tuotantoprosessi hakkeen muodostumisen näkökulmasta.
Työn empiirisessä osuudessa kartoitettiin keinoja haketusprosessin laaduntuottokyvyn kehittämiselle. Kartoittaminen perustui hakenäytteiden keräämiseen ja analysointiin. Otantatarkastuksen avulla voitiin määritellä prosessin hallinnan nykytila ja arvioida prosessin laaduntuottokykyä. Haketta seulottiin kohdesahan SCAN-CM 40:01- standardin mukaisen koeseulan avulla. Koeseulonnan avulla voitiin laskea hakkeen laatuarvo. Hakenäytteitä kerättiin sahalinjan eri kohdista ja koneista sekä mahdollisimman laajasti eri tukkiluokista. Empiirisessä osuudessa selvitettiin eri hakevirrat kohdesahan sisällä. Siten voitiin arvioida yksittäisten hakevirtojen vaikutusta kokonaishakkeen laatuun.
Tutkimuksen tuloksina saavutettiin konkreettisia keinoja hakkeen laadun parantamiselle. Tutkimus toteutettiin huomioiden koko tuotantolaitoksen optimaalinen laaduntuottokyky. Tutkimuksen aikana selvisi haketusprosessin ongelmakohtia. Ongelmakohtiin kartoitettiin myös ratkaisuja. Tutkimuksen aikana löydettiin optimaalisia hakkeen laatuun liittyvät laite- ja linjaparametreja, joiden avulla hakkeen laatua kehitettiin jo tutkimuksen aikana. Tutkimuksen kannalta oli oleellista arvioida kehitystoimenpiteiden vaikutuksia myös taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös investointien suunnitteluun, jotta hakkeen laatua voidaan kehittää edelleen.
Tämän diplomityön aiheena oli sahahakkeen laadun kehittäminen tuotantoprosessin näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää eri hakevirrat kohdesahan sisällä sekä kunkin hakevirran vaikutus hakkeen kokonaislaatuun. Tutkimuksessa kartoitettiin ja analysoitiin yksittäisiä prosessin toimintoja, jotka vaikuttivat haketusprosessin laaduntuottokykyyn. Laaduntuottokyvyn tekijöiden kartoittamisen avulla prosessia voitiin hallita paremmin ja siten vähentää prosessin vaihtelua ja parantaa hakkeen laatua.
Työn teoriaosuus keskittyi prosessin laaduntuottokyvyn ympärille. Työn päätavoite oli selvittää, mistä tekijöistä prosessin laaduntuottokyky ja sen hallinta muodostuvat. Prosessin laaduntuottokyvyn kannalta oleellisia käsiteltäviä asioita olivat prosessien suorituskyky, prosessien suorituskyvyn hallinta ja mittaaminen sekä prosessien kehittäminen. Prosessin laaduntuottokyvyn rinnalla oleellisia asioita olivat laadunhallinta ja prosessin arvonluonti. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin myös sahahaketta ja sen laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä laatuvaatimuksia. Standardit SCAN-CM 41:94 ja SCAN-CM 40:01 käsiteltiin sahahakkeen näytteenoton ja seulonnan olennaisuuden vuoksi. Lisäksi teoriassa kuvattiin sahalaitoksen tuotantoprosessi hakkeen muodostumisen näkökulmasta.
Työn empiirisessä osuudessa kartoitettiin keinoja haketusprosessin laaduntuottokyvyn kehittämiselle. Kartoittaminen perustui hakenäytteiden keräämiseen ja analysointiin. Otantatarkastuksen avulla voitiin määritellä prosessin hallinnan nykytila ja arvioida prosessin laaduntuottokykyä. Haketta seulottiin kohdesahan SCAN-CM 40:01- standardin mukaisen koeseulan avulla. Koeseulonnan avulla voitiin laskea hakkeen laatuarvo. Hakenäytteitä kerättiin sahalinjan eri kohdista ja koneista sekä mahdollisimman laajasti eri tukkiluokista. Empiirisessä osuudessa selvitettiin eri hakevirrat kohdesahan sisällä. Siten voitiin arvioida yksittäisten hakevirtojen vaikutusta kokonaishakkeen laatuun.
Tutkimuksen tuloksina saavutettiin konkreettisia keinoja hakkeen laadun parantamiselle. Tutkimus toteutettiin huomioiden koko tuotantolaitoksen optimaalinen laaduntuottokyky. Tutkimuksen aikana selvisi haketusprosessin ongelmakohtia. Ongelmakohtiin kartoitettiin myös ratkaisuja. Tutkimuksen aikana löydettiin optimaalisia hakkeen laatuun liittyvät laite- ja linjaparametreja, joiden avulla hakkeen laatua kehitettiin jo tutkimuksen aikana. Tutkimuksen kannalta oli oleellista arvioida kehitystoimenpiteiden vaikutuksia myös taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös investointien suunnitteluun, jotta hakkeen laatua voidaan kehittää edelleen.