Hallintokantelu poliisin voimakeinojen käytön kohteen oikeusturvan toteuttajana

Abstract

Suomen poliisin perustehtävä on poliisilain (PolL, 872/2011) mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen. Tämän erityisen tehtävän toteuttamiseksi poliisilla on oikeus käyttää virantoimituksessa voimakeinoja. Voimakeinojen käyttö on välitöntä julkisen vallan käyttöä ja siten tosiasiallista hallintotoimintaa, jossa oikeusturvakeinojen on sanottu kehittyneen heikommin kuin hallinnolliseen päätöksentekoon käytettävissä olevat oikeusturvakeinot. Poliisimies joutuu kuitenkin voimakeinoja käyttäessään puuttumaan yksilön perusoikeuksiin turvatakseen yleistä järjestystä, turvallisuutta tai toisen yksilön perusoikeuksia, jolloin tulee kyseeseen perusoikeuksien rajoittamisen yleiset säännöt. Kyseisten rajoitussääntöjen mukaan perusoikeuksia rajoitettaessa on huolehdittava riittävistä oikeusturvajärjestelyistä.

Puhuttaessa tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, hallinnollista muutoksenhakumahdollisuutta ei toiminnan luonteen takia ole. Tuolloin kyseeseen tulee muut yksilön oikeusturvan toteuttajat, kuten rikosoikeudellinen prosessi ja hallintokantelu. Hallintokantelua koskevaa tutkimusta on niukasti ja sitä ei ole aikaisemmin tutkittu voimakeinojen käytön, joka on merkittävää julkisen vallan käyttöä, yhteydessä. Poliisin voimakeinojen käyttö on ollut hiljattain julkisen keskustelun kohteena Suomessa ja maailmalla. Tutkielman yhteiskunnallinen merkittävyys pohjautuu edellä mainittuihin seikkoihin.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan hallintokantelua yksilön oikeusturvan toteuttajana voimankäytön yhteydessä. Tutkimuskysymys on: mikä on hallintokantelun rooli voimakeinojen käytön kohteen oikeusturvan toteuttajana? Tutkielma jäsentää voimassa olevaa oikeutta ja on siten lainopillinen. Tutkielman aineisto koostuu eräistä laeista ja niiden esitöistä, sisäministeriön ja Poliisihallituksen hallinnollisista ohjeista ja kertomuksista, eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluratkaisuista sekä oikeuskirjallisuudesta.

Hallintokantelun yksittäisen poliisimiehen toiminnasta voimankäyttötilanteessa voi tehdä poliisiorganisaation sisäiselle kanteluviranomaiselle (sisäinen laillisuusvalvonta) tai eduskunnan oikeusasiamiehelle (ulkoinen laillisuusvalvonta). Hallintokantelu on sekä hallinnon laillisuusvalvonnan että yksilön oikeusturvan keino. Hallintokantelun roolia voimakeinojen käytön kohteen oikeusturvan toteuttajana voidaan jäsentää voimassa olevan oikeuden mukaan, kanteluratkaisuja tarkastelemalla ja vertaamalla sitä muihin oikeusturvakeinoihin.

Voimakeinojen käytön tilanteissa tapahtuvat lainvastaisuudet voivat päätyä jälkikäteen arvioitavaksi rikosoikeudelliseen menettelyyn. Aina tilanteessa tapahtunut lainvastaisuus ei kuitenkaan ole rikosoikeudellisesti tarkasteltuna lainvastainen. Hallintokantelun merkitys yksilön oikeusturvan kannalta voi olla tuolloin korostunut. Voimakeinojen käytön kohteen oikeusturvaa toteuttaa etenkin preventiivinen oikeusturva eli voimankäyttöä koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus sekä poliisimiesten koulutus ja pätevyys ja rikosoikeudellinen prosessi. Hallintokantelun voidaan nähdä täydentävän edellä mainittujen oikeusturvakeinojen jättämiä aukkoja. Lisäksi hallintokanteluilla voi olla merkittävä vaikutus myös yksilön oikeusturvaa preventiivisesti toteuttaviin keinoihin, kuten poliisin voimankäyttöä koskevaan sisäiseen ohjeistukseen.