#PRAYFORAMAZONIA vai #ACTFORAMAZONIA?: Amazonin sademetsäpalojen kehystys Helsingin Sanomissa
Kurki, Elena (2021)
Kurki, Elena
2021
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104183077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104183077
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni tutkin ilmastonmuutosuutisointia. Teen sen tarkastelemalla Amazonin sademetsäpalojen kehystystä vuonna 2019, jolloin aihe nousi pääuutiseksi ympäri maailmaa. Pyrin tutkimukseni avulla selvittämään, miten Helsingin Sanomat kehysti Amazonin sademetsäpaloja vuonna 2019 ja miten uutisointi muuttui vuoden aikana.
Työssäni menetelmänä käytän kehysanalyysia. Mediatutkimuksessa vakiintuneen kehysanalyysin avulla sisällöistä pyritään löytämään erilaisia kehyksiä, jotka määrittelevät tulokulmaa uutisoitavaan aiheeseen. Nojaan analyysissani Robert Entmanin esittämiin kehyksen toimintoihin, joita ovat ongelmien määrittely, syiden määrittely, moraalisten tuomioiden tekeminen ja korjaavien keinojen ehdottaminen. Pyrin löytämään teksteistä metaforia, asiasanoja, konsepteja ja symboleja, jotka tukevat jonkin tietyn kehyksen muodostumista. Lisäksi hyödynnän Anthony Downsin ympäristöuutisoinnin huomiosykliteoriaa. Downsin teoriassa esitellään viisi syklin vaihetta, joiden läpi ympäristöongelmat usein kulkevat.
Aineistoni koostui Helsingin Sanomien Amazonin sademetsäpaloja vuonna 2019 käsitelleistä artikkeleista. Työssäni tutkin ainoastaan verkossa julkaistuja juttuja. Analysoinnissa keskityin tekstien tarkasteluun. Tarkastelin rajatusti myös kuvia, videoita ja graafeja, koska aiemman tutkimuksen mukaan visuaalisuutta on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin tekstejä.
Analyysini perusteella havaitsin aineistossani neljä kehystä: ilmastonmuutoksen, hallinnon, maankäytön ja länsimaiden kehykset. Aineiston hallitseva kehys oli ilmastonmuutoksen kehys, sillä se esiintyi lähes kaikissa artikkeleissa. Myös hallinnon kehys oli vahva, ja se esiintyi lähes yhtä usein kuin ilmastonmuutoksen kehys. Tutkimukseni perusteella Helsingin Sanomat kehysti aihetta vahvasti ongelman ja syiden määrittelyn kautta. Nämä toiminnot hallitsivat kolmea ensimmäistä kehystä. Ongelmana nähtiin ennen kaikkea ilmastonmuutoksen kiihtyminen. Syyllisiksi puolestaan esitettiin Brasilian presidentti ja hallinto. Ratkaisujen esittäminen jäi vähäiseksi, ja konkreettiset ratkaisut keskittyivät vain länsimaiden kehykseen. Uutisointi tutkimusajanjaksolta olikin melko yksipuolista esitettyjen näkökulmien suhteen.
Analyysini perusteella Helsingin Sanomien sademetsäpalouutisointi noudatti ympäristöuutisoinnin huomiosykliteoriaa. Alkuvuoden alhainen uutismäärä vaihtui runsaaseen kirjoitteluun elokuussa, kun aihe nousi uutisotsikoihin. Muutaman viikon jälkeen uutisointi alkoi hiipua, minkä jälkeen se vakiintui alhaiselle tasolle. Tämän perusteella voin todeta, että uutisointi muuttui vuoden 2019 aikana huomattavasti.
Amazonin sademetsäpalouutisointi näytti pitkälti noudattavan perinteisen ympäristöuutisoinnin käytäntöjä, joten työni tulokset ovat luonnollista jatkumoa aiemmalle tutkimukselle. Tapausta tarkastelemalla tuotin tuoretta tietoa ilmastouutisoinnin nykytilasta.
Työssäni menetelmänä käytän kehysanalyysia. Mediatutkimuksessa vakiintuneen kehysanalyysin avulla sisällöistä pyritään löytämään erilaisia kehyksiä, jotka määrittelevät tulokulmaa uutisoitavaan aiheeseen. Nojaan analyysissani Robert Entmanin esittämiin kehyksen toimintoihin, joita ovat ongelmien määrittely, syiden määrittely, moraalisten tuomioiden tekeminen ja korjaavien keinojen ehdottaminen. Pyrin löytämään teksteistä metaforia, asiasanoja, konsepteja ja symboleja, jotka tukevat jonkin tietyn kehyksen muodostumista. Lisäksi hyödynnän Anthony Downsin ympäristöuutisoinnin huomiosykliteoriaa. Downsin teoriassa esitellään viisi syklin vaihetta, joiden läpi ympäristöongelmat usein kulkevat.
Aineistoni koostui Helsingin Sanomien Amazonin sademetsäpaloja vuonna 2019 käsitelleistä artikkeleista. Työssäni tutkin ainoastaan verkossa julkaistuja juttuja. Analysoinnissa keskityin tekstien tarkasteluun. Tarkastelin rajatusti myös kuvia, videoita ja graafeja, koska aiemman tutkimuksen mukaan visuaalisuutta on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin tekstejä.
Analyysini perusteella havaitsin aineistossani neljä kehystä: ilmastonmuutoksen, hallinnon, maankäytön ja länsimaiden kehykset. Aineiston hallitseva kehys oli ilmastonmuutoksen kehys, sillä se esiintyi lähes kaikissa artikkeleissa. Myös hallinnon kehys oli vahva, ja se esiintyi lähes yhtä usein kuin ilmastonmuutoksen kehys. Tutkimukseni perusteella Helsingin Sanomat kehysti aihetta vahvasti ongelman ja syiden määrittelyn kautta. Nämä toiminnot hallitsivat kolmea ensimmäistä kehystä. Ongelmana nähtiin ennen kaikkea ilmastonmuutoksen kiihtyminen. Syyllisiksi puolestaan esitettiin Brasilian presidentti ja hallinto. Ratkaisujen esittäminen jäi vähäiseksi, ja konkreettiset ratkaisut keskittyivät vain länsimaiden kehykseen. Uutisointi tutkimusajanjaksolta olikin melko yksipuolista esitettyjen näkökulmien suhteen.
Analyysini perusteella Helsingin Sanomien sademetsäpalouutisointi noudatti ympäristöuutisoinnin huomiosykliteoriaa. Alkuvuoden alhainen uutismäärä vaihtui runsaaseen kirjoitteluun elokuussa, kun aihe nousi uutisotsikoihin. Muutaman viikon jälkeen uutisointi alkoi hiipua, minkä jälkeen se vakiintui alhaiselle tasolle. Tämän perusteella voin todeta, että uutisointi muuttui vuoden 2019 aikana huomattavasti.
Amazonin sademetsäpalouutisointi näytti pitkälti noudattavan perinteisen ympäristöuutisoinnin käytäntöjä, joten työni tulokset ovat luonnollista jatkumoa aiemmalle tutkimukselle. Tapausta tarkastelemalla tuotin tuoretta tietoa ilmastouutisoinnin nykytilasta.