Vilpillisyyden sietämätön keveys : Akateemisen vilpillisyyden syyt ja merkitykset Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden sanoissa ja teoissa
Hursti, Pekka; Rämö, Suvi (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104183079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104183079
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan laadullisin menetelmin Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden vilpillisyydelle tuottamia merkityksiä sekä heidän kuvailemiaan syitä ja ennaltaehkäiseviä tekijöitä opintovilpille. Tarkasteltavana kohdejoukkona ovat Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijat. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2020 haastattelemalla Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoita. Strukturoidut haastattelut toteutettiin sekä kasvokkain että Skypen välityksellä. Aineisto koostuu 12 haastattelusta, jotka tallennettiin ja litteroitiin.
Tutkimuksen tieteenfilosofinen pohja on sosiaalinen konstruktivismi ja tutkimusotteeltaan se on fenomenografinen haastattelututkimus. Teoriataustana hyödynnettiin aiemman akateemista vilpillisyyttä koskevan tutkimuksen lisäksi akateemisen heimokulttuurin käsitettä, vertaisvaikutuksia, tavoiteorientaatioita ja tilannekohtaisia tavoitteita, oikeudellista fiktiota sekä hyväntahtoisiin arvoihin kiinnittymistä kilpailua korostavassa ympäristössä. Tutkimusongelmasta johdettiin kolme erillistä tutkimuskysymystä, joista edelleen muodostettiin 10 kysymystä sisältävä haastattelulomake. Taustatietona haastateltavilta kysyttiin ainoastaan heidän vuosikurssiaan. Aineistosta poimittuihin sitaatteihin ei ole sisällytetty mukaan haastateltavien henkilöllisyyden mahdollisesti paljastavia yksityiskohtia.
Analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti tutkimuksen teoriataustaan nojaten, ja se koostui sisällönerittelystä, teemoittelusta sekä retorisesta analyysistä. Sisällönerittelyn avulla vilpillisyyden merkityksille luotiin teemoittelu, jonka kolme kategoriaa ovat moraalinen, pragmaattinen ja inhimillinen. Myös vilpillisyyden ilmenemismuodoille sekä vilpilliseen toimintaan johtaville syille luotiin omat teemoittelut. Tulosten perusteella haastatellut näkivät keskeisiksi syiksi akateemiselle vilpillisyydelle opintoihin liittyvät rakenteelliset ja sosiaaliset tekijät sekä merkityksen puutteen. Aineistossa akateemisen vilpin sosiaaliset muodot erottuivat selkeästi kokemusperäisempinä. Sosiaalisen vilpin tulkittiin ilmentävän opiskelijoiden oman heimon olemassaoloa ja sisäistä solidaarisuutta virallisen akateemisen heimon sisällä. Tulosten perusteella luokanopettajaopiskelijoiden keskuudessa tapahtuva akateeminen vilpillisyys mahdollistuu ja saa merkityksensä ennen kaikkea sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Jatkotutkimusaiheiksi esitetään muun muassa henkilökunnan näkökulmaa akateemiseen vilpillisyyteen.
Tutkimuksen tieteenfilosofinen pohja on sosiaalinen konstruktivismi ja tutkimusotteeltaan se on fenomenografinen haastattelututkimus. Teoriataustana hyödynnettiin aiemman akateemista vilpillisyyttä koskevan tutkimuksen lisäksi akateemisen heimokulttuurin käsitettä, vertaisvaikutuksia, tavoiteorientaatioita ja tilannekohtaisia tavoitteita, oikeudellista fiktiota sekä hyväntahtoisiin arvoihin kiinnittymistä kilpailua korostavassa ympäristössä. Tutkimusongelmasta johdettiin kolme erillistä tutkimuskysymystä, joista edelleen muodostettiin 10 kysymystä sisältävä haastattelulomake. Taustatietona haastateltavilta kysyttiin ainoastaan heidän vuosikurssiaan. Aineistosta poimittuihin sitaatteihin ei ole sisällytetty mukaan haastateltavien henkilöllisyyden mahdollisesti paljastavia yksityiskohtia.
Analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti tutkimuksen teoriataustaan nojaten, ja se koostui sisällönerittelystä, teemoittelusta sekä retorisesta analyysistä. Sisällönerittelyn avulla vilpillisyyden merkityksille luotiin teemoittelu, jonka kolme kategoriaa ovat moraalinen, pragmaattinen ja inhimillinen. Myös vilpillisyyden ilmenemismuodoille sekä vilpilliseen toimintaan johtaville syille luotiin omat teemoittelut. Tulosten perusteella haastatellut näkivät keskeisiksi syiksi akateemiselle vilpillisyydelle opintoihin liittyvät rakenteelliset ja sosiaaliset tekijät sekä merkityksen puutteen. Aineistossa akateemisen vilpin sosiaaliset muodot erottuivat selkeästi kokemusperäisempinä. Sosiaalisen vilpin tulkittiin ilmentävän opiskelijoiden oman heimon olemassaoloa ja sisäistä solidaarisuutta virallisen akateemisen heimon sisällä. Tulosten perusteella luokanopettajaopiskelijoiden keskuudessa tapahtuva akateeminen vilpillisyys mahdollistuu ja saa merkityksensä ennen kaikkea sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Jatkotutkimusaiheiksi esitetään muun muassa henkilökunnan näkökulmaa akateemiseen vilpillisyyteen.