Tekoäly ja voimatasapaino: Venäjän federaation kansallinen tekoälystrategia ja Venäjän asema suurvaltana
Eskonmaa, Juuso (2021)
Eskonmaa, Juuso
2021
Politiikan tutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-05-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104183072
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104183072
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää Venäjän federaation kansallisen tekoälystrategian merkitystä osana Venäjän tiede-, teknologia- ja suurvaltapolitiikkaa. Tutkimuksessa käsitellään Venäjän valtionjohdon arvioita voimatasapainon ja teknologian tulevasta kehityksestä kansainvälisessä järjestelmässä sekä Venäjän tiede- ja teknologiapolitiikan tavoitteita. Tutkimuksessa tarkasteltiin, että millä tavoin kansallinen tekoälystrategia vastaa Venäjän valtionjohdon muodostamiin uhkakuviin ja millä tavoin se palvelee tiede- ja teknologiapolitiikan yleisiä tavoitteita. Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuksen primääriaineistona ovat Venäjän strategiset virallisasiakirjat.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on uusklassinen realismi. Uusklassinen realismi on teoriasuuntaus, joka selittää valtioiden ulkopolitiikkaa kansainvälisen järjestelmän voimasuhteiden muutosten kautta, mutta ottaa selityksessä huomioon myös valtioiden sisäiset rakenteet. Uusklassisen realismin juuret ovat sidoksissa rakenteellisen realismin käsityksiin kansainvälisestä järjestelmästä. Tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien mukaan talouskasvun eroavaisuudet ovat keskeinen valtioiden voimasuhteisiin vaikuttava tekijä pitkällä aika-välillä ja että valtiot pyrkivät turvaamaan suvereniteettiaan, mikä asettaa rajoitteita valtioiden taloudelliselle integraatiolle.
Strategisten virallisasiakirjojen perusteella Venäjän valtionjohto katsoo, että kilpailu taloudellisen ja teknologisen kehityksen mahdollisuuksista on kiristymässä suurvaltojen välillä. Venäjän mahdollisuudet päästä osalliseksi teknologisesta ja taloudellisesta kehityksestä ovat heikentyneet, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä uhkan Venäjän suurvalta-asemalle ja suvereniteetille. Venäjän tiede- ja teknologiapolitiikan tavoitteiksi on asetettu kansantalouden rakennemuutoksen toteuttaminen ja teknologisen suvereniteetin turvaaminen. Venäjän valtionjohto katsoo, että näiden tavoitteiden saavuttaminen on edellytys sille, että Venäjä kykenee säilyttämään asemansa suurvaltana ja yhtenä kansainvälisen järjestelmän valtakeskuksista.
Tekoäly ja sen sovellutukset ovat keskeinen osa kansainvälistä teknologista kilpailua, millä on todennäköisesti tulevaisuudessa merkittäviä vaikutuksia suurvaltojen välisten voimasuhteiden kehitykselle. Tekoälyn kehityksen keskittyminen vain muutamien valtioiden osaksi voi antaa niille pitkäaikaisen strategisen edun suhteessa niihin valtioihin, jotka jäävät kehityksestä osattomiksi. Tekoälyn kehitys vaikuttaa valtioiden talouskasvun nopeuteen, mutta myös asevoimiin sekä valtioiden kykyyn toteuttaa informaatio- ja kybervaikuttamista. On mahdollista, että ne valtiot, jotka jäävät tekoälyn kehityksestä osattomiksi eivät kykene tulevaisuudessa ylläpitämään valtioiden välistä voimatasapainoa tai turvaamaan suvereniteettiaan, minkä vuoksi niiden valtiollisen selviytymisen edellytykset kansainvälisessä järjestelmässä heikentyvät.
Venäjän kansallinen tekoälystrategia pyrkii luomaan perustan tekoälyn kehittämiselle varmistamalla tietokantojen, tietotekniikan ja pätevän työvoiman saatavuuden, kasvattamalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta sekä edullisen sääntely-ympäristön luomisella. Kansallisen tekoälystrategian tavoitteina ovat teknologisen suvereniteetin vahvistaminen sekä työn tuottavuuden kasvattaminen kansantaloudessa. Venäjän kansallinen tekoälystrategia pyrkii vuoteen 2030 mennessä saavuttamaan tilanteen, jossa tekoälyä hyödynnetään laajassa mittakaavassa Venäjän hallinnossa, yhteiskunnassa ja kansantaloudessa.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on uusklassinen realismi. Uusklassinen realismi on teoriasuuntaus, joka selittää valtioiden ulkopolitiikkaa kansainvälisen järjestelmän voimasuhteiden muutosten kautta, mutta ottaa selityksessä huomioon myös valtioiden sisäiset rakenteet. Uusklassisen realismin juuret ovat sidoksissa rakenteellisen realismin käsityksiin kansainvälisestä järjestelmästä. Tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien mukaan talouskasvun eroavaisuudet ovat keskeinen valtioiden voimasuhteisiin vaikuttava tekijä pitkällä aika-välillä ja että valtiot pyrkivät turvaamaan suvereniteettiaan, mikä asettaa rajoitteita valtioiden taloudelliselle integraatiolle.
Strategisten virallisasiakirjojen perusteella Venäjän valtionjohto katsoo, että kilpailu taloudellisen ja teknologisen kehityksen mahdollisuuksista on kiristymässä suurvaltojen välillä. Venäjän mahdollisuudet päästä osalliseksi teknologisesta ja taloudellisesta kehityksestä ovat heikentyneet, mikä aiheuttaa pitkällä aikavälillä uhkan Venäjän suurvalta-asemalle ja suvereniteetille. Venäjän tiede- ja teknologiapolitiikan tavoitteiksi on asetettu kansantalouden rakennemuutoksen toteuttaminen ja teknologisen suvereniteetin turvaaminen. Venäjän valtionjohto katsoo, että näiden tavoitteiden saavuttaminen on edellytys sille, että Venäjä kykenee säilyttämään asemansa suurvaltana ja yhtenä kansainvälisen järjestelmän valtakeskuksista.
Tekoäly ja sen sovellutukset ovat keskeinen osa kansainvälistä teknologista kilpailua, millä on todennäköisesti tulevaisuudessa merkittäviä vaikutuksia suurvaltojen välisten voimasuhteiden kehitykselle. Tekoälyn kehityksen keskittyminen vain muutamien valtioiden osaksi voi antaa niille pitkäaikaisen strategisen edun suhteessa niihin valtioihin, jotka jäävät kehityksestä osattomiksi. Tekoälyn kehitys vaikuttaa valtioiden talouskasvun nopeuteen, mutta myös asevoimiin sekä valtioiden kykyyn toteuttaa informaatio- ja kybervaikuttamista. On mahdollista, että ne valtiot, jotka jäävät tekoälyn kehityksestä osattomiksi eivät kykene tulevaisuudessa ylläpitämään valtioiden välistä voimatasapainoa tai turvaamaan suvereniteettiaan, minkä vuoksi niiden valtiollisen selviytymisen edellytykset kansainvälisessä järjestelmässä heikentyvät.
Venäjän kansallinen tekoälystrategia pyrkii luomaan perustan tekoälyn kehittämiselle varmistamalla tietokantojen, tietotekniikan ja pätevän työvoiman saatavuuden, kasvattamalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta sekä edullisen sääntely-ympäristön luomisella. Kansallisen tekoälystrategian tavoitteina ovat teknologisen suvereniteetin vahvistaminen sekä työn tuottavuuden kasvattaminen kansantaloudessa. Venäjän kansallinen tekoälystrategia pyrkii vuoteen 2030 mennessä saavuttamaan tilanteen, jossa tekoälyä hyödynnetään laajassa mittakaavassa Venäjän hallinnossa, yhteiskunnassa ja kansantaloudessa.
